Leta i den här bloggen

lördag 3 september 2016

Rasvamaksasta terveysporttitietoa

DUODECIM kirjoitaa  suomalaisilla tavallisesta asiasta, rasvamaksasta seuraavaa:

Rasvamaksa

Lääkärikirja Duodecim
3.2.2016
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki
Rasvamaksalla tarkoitetaan rasvan runsasta kertymistä maksasolujen sisään. Rasvamaksataudista puhutaan silloin, kun yli 5 % maksakudoksesta koostuu rasvapisaroista. Runsaan rasvan kertymisen seurauksena maksa voi huomattavasti suurentua. Rasvamaksa on yleisin maksasairaus, ja se todetaan aikuisista noin neljäsosalla. Normaalipainoisilla sitä esiintyy 1–2:lla kymmenestä, lihavilla, etenkin vyötärölihavilla 7–8:lla kymmenestä.
Rasvamaksa todetaan tavallisesti 40 - 60 vuoden iässä, mutta nykyään sitä löytyy yhä useammin lapsilla ja nuorilla aikuisilla.
Osalla ihmisiä rasvamaksan yhteydessä todetaan maksasolujen lievää vauriota ja mikroskooppisessa tutkimuksessa näkyvää tulehdusreaktiota. Tällaista tilaa kutsutaan ammattikielellä "non-alcoholic steatohepatiitti" eli NASH. Näitä rasvamaksaan liittyviä muutoksia todetaan normaalipainoisilla noin kolmella sadasta, ylipainoisilla 1-2:lla kymmenestä ja sairaalloisesti lihavilla (ylipainoa ainakin 40 kiloa) useammin kuin joka neljännellä.

Rasvamaksan syyt

Yleisin rasvamaksan syy on vyötärölihavuus (ks. «Vyötärölihavuus (keskivartalolihavuus, omenalihavuus)»1), johon liittyvään aineenvaihduntahäiriöiden ryppääseen rasvamaksa kuuluu. Maksan rasvoittuminen on vahvassa yhteydessä tyypin 2 (aikuistyypin) diabeteksen (T2DM)  ilmaantumiseen(ks. «Tyypin 2 diabeteksen hoito»2). Ylipainoisella diabeetikolla on maksassoluissa melkein kaksinverroin enemmän rasvaa kuin saman verran ylipainoisella ei-diabeetikolla, mutta sitä voi esiintyä myös ilman diabetesta. Näihin aineenvaihdunnan häiriöihin liittyvä rasvamaksa on yleinen: vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan 45 - 74 -vuotiailla suomalaisilla sitä esiintyy joka viidennellä (21 %:lla).
Toinen yleinen rasvamaksan aiheuttaja on runsas alkoholin käyttö. Sitä on todettu 7 %:lla 45 - 74 -vuotiaista suomalaista
Eri ihmisten alttius maksasolujen rasvoittumisen vaihtelee perinnöllisistä syistä. Siksi kaikki vyötärölihavat tai alkoholia runsaasti käytävät eivät saa rasvamaksaa. Harvinaisia rasvamaksan syitä ovat tietyt lääkkeet ja eräät muut harvinaiset tekijät.
Ravinnon laatu vaikuttaa rasvamaksan syntyyn. Etenkin fruktoosin (jota taloussokerissa on puolet) ja muiden nopeiden hiilihydraattien käyttö lisää maksan rasvoittumista. Äskettäin (2012) tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että ylipainoisilla henkilöillä sokeripitoisen virvoitusjuoman (kola-juoman) runsas käyttö puolen vuoden ajan lisäsi maksan rasvamäärää.

Rasvamaksan oireet ja löydökset

Rasvamaksa ei useimmiten "tunnu". Joskus harvoin huomattavasti suurentuneeseen maksaan saattaa liittyä epämiellyttävää tuntemuksia ylävatsan oikeassa puoliskossa. Rasvamaksan olemassaolosta ei siis tiedä ilman tutkimuksia, mutta sitä on syytä epäillä, jos on selvä vyötärölihavuus (ks. «Vyötärölihavuus (keskivartalolihavuus, omenalihavuus)»1) tai käyttää runsaasti alkoholia.
Rasvamaksassa veren maksakokeiden arvot (etenkin ALAT, pienemmässä määrin ASAT, ks. «Alaniiniaminotransferaasi (P-ALAT)»3) ovat 2–3 kertaa yli normaalin. Jos koholla olevia arvoja todetaan vyötärölihavalla henkilöllä ilman muuta syytä, rasvamaksa on ilmeinen. Normaalit maksa-arvot eivät kuitenkaan sulje pois rasvamaksaa. Maksan rasvoittuminen näkyy myös kaikututkimuksessa.
Jos sairaus jää pelkän rasvan kertymisen asteelle, tila on varsin viaton. Osalla ihmisiä vyötärölihavuuteen liittyvä rasvamaksa kuitenkin etenee samantapaiseksi maksasolujen tulehdusreaktioksi kuin liiallisen alkoholin käytön yhteydessä (NASH, ks. edellä). Vuosien mittaan tulehdus saattaa kehittyä maksakirroosiksi (ks. «Maksakirroosi»4), joka on vakava maksasairaus. On arvioitu, että noin joka viidennellä henkilöllä rasvamaksaan liittyvä tulehdus etenee kirroosiksi.

Rasvamaksan itsehoito

Rasvamaksaa voidaan sekä ehkäistä että hoitaa omilla toimenpiteillä. Laihduttamisen on todettu vähentävän maksan rasvamäärää erittäin tehokkaasti. Muutaman prosentin painon lasku voi vähentää maksan rasvaa yli kymmenen prosenttia. Myös liikunta yksinään ilman laihtumista vähentää maksan rasvaa. Tehokkain keino vähentää rasvan määrää maksassa on laihduttaminen ja liikunta yhdessä. Ruokavalion laadulla saattaa myös olla merkitystä: vähärasvainen ruoka saattaa vähentää maksan rasvoittumista, mutta sen tehosta ei ole kunnon tutkimuksia.
Jos rasvamaksa johtuu runsaasta alkoholin käytöstä, alkoholin selvä vähentäminen voi palauttaa maksan rasvamäärän normaaliksi.

Rasvamaksan hoito

Kun lääkäri toteaa rasvamaksan, hän suosittelee laihduttamista ja liikuntaa sekä diabeetikoilla diabeteksen hyvää hoitoa, ja alkoholia paljon nauttivilla käytön vähentämistä.
Tietyt diabeteslääkkeet (glitatsonit ja insuliiniherkistäjät, ks. «Tyypin 2 diabeteksen hoito»2) saattavat vähentää maksan rasvoittumista diabeetikoilla. Muuten rasvamaksaa ei voida hoitaa lääkkeillä.

Rasvamaksan ehkäisy

Perinnöllisistä syistä alttius rasvan kertymiselle maksaan on yksilöllistä. Osa ihmisistä sietää ylipainoa ilman maksan rasvoittumista, mutta koska rasvamaksan perinnöllinen taipumus on hyvin yleistä, useimmilla selvä vyötärölle keskittynyt ylipaino alkaa rasvoittaa maksaa.
Vaikka olisi perinyt alttiuden, rasvaa ei maksaan kerry ilman vyötärölihavuutta tai runsasta alkoholin käyttöä. Kaikki voivat siis ehkäistä rasvamaksan syntymisen pitämällä painon normaalina ja alkoholin käytön kohtuullisena.
Liikunnalla on myös merkitystä. Liian vähäinen liikunta lisää alttiutta rasvan kertymiselle maksaan. Vastaavasti liikunnalla voidaan rasvan kertymistä hillitä.

Käytettyjä lähteitä

Yki-Järvinen H, Arkkila P. Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa (NAFLD) ja steatohepatiitti (NASH). Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Helsinki: Päivitetty 13.9.2013. Kustannus Oy Duodecim.
Arkkila P. Rasvamaksa. Kirjassa Färkkilä M, Isoniemi H, Kaukinen K, Puolakkainen P(toim.). Gastroenterologia ja hepatologia. Kustannus Oy Duodecim 2013, s.852 - 858.
Kotronen A, Juurinen L, Hakkarainen A ym. Liver fat is increased in type 2 diabetic patients and underestimated by serum ALT compared to equally obese non-diabetic patients. Diabetes Care 2008;31:165-169.
Arkkila P. Uhkaako rasvamaksa kansanterveyttä? Suomen Lääkärilehti 2009;64:1111-1119.
Kotronen ym. Non-alcoholic and alcoholic fatty liver disease - two diseases of affluence associated with the metabolic syndrome and type 2 diabetes: the FIN-D2D survey. BMC Public Health 2010;10:237.
Maersk M, Belza A, Stodkilde-Jorgensen H ym. Sucrose-sweetened beverages increase fat storage in liver, mucle, and visceral fat: a 6-mo randomized intervention study. Am J Clin Nutr 2012;95:283-9.
Artikkelin tunnus: dlk00070 (005.305)

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar