Polyfosfaatti. Beta-hydroksivoihappo (OHB) ja sen polymeeri PHB.

 Gamma-amino- voihappo GABA on  tärkeä molekyyli hermonvälittäjäaineena, aminoryhmän takia se luetellaan aminohappojen puolelle, mutta se ei mene rakenteisiin vaan on funktionaalinen molekyyli ja muodostuu  varsinaisista aminohapoista, glutamiini-glutamiinihappo,jotka taas ovat rakenneaminohappojakin( siis DNA- koodin käyttämiåä rakenteenmuodostaja-aminohappoja) . Tästä erikseen GBA-GLU sykli, jota harmaat aivosolut käyttävät. 

.
Mutta myös beta-hydroksi voihappo OHB on tärkeä. ja sillä on polymeerinen muoto PHB, polyhydroksivoihappo. PHB.  joka pystyy muodostamaan  kompleksisen molekyylin  solukalvoissa polyfosfaatin ja kalsiumjonin kanssa. rakenne kokonaisuudessaan muodostaa jonikanavia mitokondrioissa ja on kalvo-osa.  en voi sanoa tietäneeni tätä ennen  tätä viikkoa, siksi se on suuri kiinnsotukseni aihe ja  asetan siitä käännöksiä sekä rasvahappoblogiini että fytiiniblogiini, sillä fytiini orgaanisena fosfaattina ei yksin pysty kattamaan solufosfaatien kohtaloa. Sillä täytyy olla työtoveri  inorgaaanisten fosfaattistruktuurien puolella- inertti-  ja tästähän se löytyi! Fosfaattihan ei koskaan esiinny yksin se  "takertuu! aina johonkin toiseen. Koko luonto käyttää polyfosfaatteja aivan  jättiketjuinakin, mutta  ihmisellä täytyy olla joitain sellaisia ketjuja, jotka ovat  sekä inerttejä, sekä valmiudessa  ja dynaamisesti käytettävissä  ja  vähän toisella tavalla kuin esim bakteereilla.  Avainartikkeli minulle  tähän  OHB ja PHB voihappomuodon käsittämiseen on  tämä allaoleva, jonka abstraktin asennan tähän. 
JOS fosfaatin käsittely inertian ja aktiivisten tapahtumien välillä ei omaa  kaikkia tarvittavia  järjestelmiä ja niiden varajärjestelmiä varajärjestelmineen,  tämä  sinänsä aggressiivinen  alkuaine P tuottaa harmia. 

nt Physiol. 2014; 5: 260.

^{Published online 2014 Jul 17. doi:  10.3389/fphys.2014.00260}

^{PMCID: PMC4102118http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4102118/}

^{Role of β-hydroxybutyrate, its polymer poly-β-hydroxybutyrate and inorganic polyphosphate in mammalian health and disease}

Elena N. Dedkova^* and Lothar A. Blatter

Author information ► Article notes ► Copyright and License information ►

This article has been cited by other articles in PMC.

Go to:

Abstract  (Suomennosta)

Tässä työssä annetaan valaistusta beta-hydroksyvoihaposta , beta-OHB, sen lineaarista polymeeristä PHB ( poly-beta-hydroksivoihappo) sekä epäorgaanisesta polyfosfaatista (polyP)  nisäkkäiden terveydessä ja taudissa.

• We provide a comprehensive review of the role of β-hydroxybutyrate (β-OHB), its linear polymer poly-β-hydroxybutyrate (PHB), and inorganic polyphosphate (polyP) in mammalian health and disease.

 Beta- hydroksivoihappo on aineenvaihdunnallinen välituote ja käsittää 70 % ketoosin aikana tuottuneista ketoniaineista. Vaikka ketoosia on pidetty yleensä epäsuotuisana patologisena tilana ( esim diabeettinen ketoasidoosi Tyypin 1 diabeteksessa), on myös ehdotettu, että lievälla hyperketonemian induktiolla saattaisi olla tiettyä terapeuttista etua.

• β-OHB is a metabolic intermediate that constitutes 70% of ketone bodies produced during ketosis. Although ketosis has been generally considered as an unfavorable pathological state (e.g., diabetic ketoacidosis in type-1 diabetes mellitus), it has been suggested that induction of mild hyperketonemia may have certain therapeutic benefits.

 Beta- hydroksivoihappo syntyy maksassa asetyyliCoA.sta   spesifisellä dehydrogenaasilla ja keho voi käyttää sitä   vaihtoehtoisena energialähteenä.

• β-OHB is synthesized in the liver from acetyl-CoA by β-OHB dehydrogenase and can be used as alternative energy source.

 Mutat polybetahydroksivoihapon (PHB)  kohonneet pitoisuudet heijastavat patologista tilaa. Ihmisellä on tavattu   polybetahydroksivoihappokomplekseja  (cPHB) laajalti eri kudoksissa ja ateroskleroottisissa plakeissa. Plasman cPHB pitoisuudet  korreloivat vahvasti aterogeneettiseen lipidikirjoon ja kudoksien PHB pitoisuudet ovat kohonneet tyypin 1 diabeettisissa eläimissä. Muta hyvin vähän on ollut tietoa PHB:n toiminnan mekanismista erityisesti sydämessä. Kun   yksittäinen beta-hydroksivoihappo on vesiliukoinen niin sitävastoin poly-beta-hydroksivoihappo (PHB) on liukenematon, amfifiilinen polymeeri, jolla on suuri sisäinen viskositeetti ja suolaaliuottavia ominaisuuksia. cPHB voi mudoostaa epäspesifisiä jonikanavia lipidikaksoiskerroksiin ja liposomeihin.  PHB voi muodostaa komplekseja  polyfosfaatin ja jonisoituneen kalsiumin kanssa  ja sellainen lisää kalvopermeabiliteettia. 

• Elevated levels of PHB are associated with pathological states. In humans, short-chain, complexed PHB (cPHB) is found in a wide variety of tissues and in atherosclerotic plaques. Plasma cPHB concentrations correlate strongly with atherogenic lipid profiles, and PHB tissue levels are elevated in type-1 diabetic animals. However, little is known about mechanisms of PHB action especially in the heart. In contrast to β-OHB, PHB is a water-insoluble, amphiphilic polymer that has high intrinsic viscosity and salt-solvating properties. cPHB can form non-specific ion channels in planar lipid bilayers and liposomes. PHB can form complexes with polyP and Ca²⁺ which increases membrane permeability. 

 Prokaryosyyteillä  on mitä laajimmin tutkittu  polyfosfaatin biologisia rooleja, sillä se on  yleinen fosfaattipolymeeri, josa on ATP:n kaltaisia  sidoksia. Mutta  nyt on alettu yhdistää  polyfosfaattia erilaisiin nisäkässolunkin funktioihin kuten  veren hyytymiseen, syöpäsolun entsyymiaktiivisuuden säätelyyn, solun proliferaatioon, apoptoosiin ja mitokondriaaliseen jonikuljetukseen ja energia-aineenvaihduntaan. On  tuoretta näyttöä siitä, että  polyfosfaatti on mitokondriaalisesta läpäisevyydestä vastaavien aukkojen vahva  aktivaattori  sydänlihassoluissa ( kardiomyosyyteissä) ja saattaa edustaa  tähän asti tuntematonta avainrakennetta ja funktionaalista komponenttia mitokondrian kalvojärjestelmässä.

• The biological roles played by polyP, a ubiquitous phosphate polymer with ATP-like bonds, have been most extensively studied in prokaryotes, however polyP has recently been linked to a variety of functions in mammalian cells, including blood coagulation, regulation of enzyme activity in cancer cells, cell proliferation, apoptosis and mitochondrial ion transport and energy metabolism. Recent evidence suggests that polyP is a potent activator of the mitochondrial permeability transition pore in cardiomyocytes and may represent a hitherto unrecognized key structural and functional component of the mitochondrial membrane system.

Keywords: inorganic polyphosphate, β-hydroxybutyrate, poly-β-hydroxybutyrate, cardiovascular disease, heart failure, mitochondrial permeability transition pore