SFA- happojen laatutekijässäkin jotain essentielliä asiaa?

Ravintosuosituksissa  rasvojen  laatutekijän merkittävyys on jokaisessa NNR päivityksessä aina aktuelli asia. Alan epäillä, että SFA-happojen  ssäisellä  laadullisella asettumisella on mylös jotain hyvin tärkää merkitystä metabolialle. Siis ensinnäkin: ovatko SFA-hapot animaalisia vai vegetabilisia ja sitten  SFA-happokirjo eri elintarvikkeissa. esim  pähkinöissä ja palkohedelmissä ym- voitaisiinko  siitä löytää jotain  terveydelle olennaisesti merkitsevää. Niistähän muodostuu yksi sektori metabolisesti omaa tietänsä  suoraan maksaan kulkevia MCT triglyseridejä, joilla on merkitystä energian saamisessa.
Koetan etsiä tietoa siitä, mikä  ero on animaalisen lauriinihapon ja esim. kookkosöljyn lauriinihapon välillä. Vaatiiko jälkimmäinenjonkin erityisen "stereoisomeerirakenteen" tms.  käsittelyn päästäkseen aineenvaihduntaan?
Pitää varmaan taas palauttaa  eri elintarvikkeiden rasvahappokokoomuksia  mieleen ja etsiä muistiinpanoista tai netistä. 
Lauric Acid C12:0  osoittautui mielenkiintoiseksi. se on kookkosöljyn päärasvahappo. Kookkosöljy- ja sen imelätuoksuinen  rasva  on ihon hoidossa  suosittu komponentti.  Ne jotka sellaista  kosmetiikkaa käyttävät antavat efektinsä ainakin metrin säteellä esim linja-autossa.  Nyt kun olen ensimmäistä kertaa käyttänyt kookkosmaitoa useamman päivän peräkkäin margariinin ja kahvikerman sijasta,  havaitsen kyllä selvää eroa maitorasvaan. Pidän yleensäkin  rasvan ja öljyn mausta ruoassa. On öljyjä, kuten öliiviöljy, jotka  vaikuttavat että hiukset ovat aamulla kihartuvia ( minun tukkani on aika suoraa). Kookkosöljy taas vaikuttaa että hiukset ovat aamulla suoran harottavat. Samoin öljy vaikuttaa jalanpohjien ihon keratinisaatioon- toisista tulee hyperkeratinisaatiota, muta kookkosöljystä  vaikuttaa jalanpohjat aivan sileiltä.  Minulla  ravintorasva  tuntuu aika nopeasti  kehossa- siis tosiaankin  käytän aika  suurta E%a rasvoista hiilihydraattien ja ehkä joskus proteiininkin kustannuksella. Toisista rasvoista  keho tuntuu ottavan kosteutta ja vaikutavan kimmoa enemmän- siis kuin   turpoaa- ehkä glykogeeninmuodostuksella on merkitystä siinä,.Kookkosrasva taas  vastavaikuttaa tällaiseen. turvotukseen.  Nämä ovat vain  yksittäisiä havaintoja ja vain muutamista päivistä. saisi useampi henkilö kokeilla eri rasvojenja öljyjen eroja. Jos valitsen ruokaöljyä, itse valitsen kaikkein hereintä rapsiöljyä ja  poikani valitsee oliiviöljyä, joten  täällä on oliivia tai rapsiöljyä vuorotellen.  kotona. Hänen  maitonsa on kookkosmaito ja minä käytän tavallista laktoositonta Arlaa tai Valiota  ja nyt vain sattumoisin käytin hänen  ruokavarastonsa kokkosmaitoa useita päiviä ensimmäistä kertaa elämässäni.  Hämmästyttävän erikoista- ei nyt voi sanoa että "kauhean herkullista", koska kookkosmaidon sokerisuus ja  maku sokereista on mitätön:  2,1 % hiilihydraattia!- mutta  erikoiseksi  ja miellyttäväksi voi makua sanoa ja sitä käytän  toisenkin kerran kahviin ja leivän päälle.  Tästä voi päätellä, että  "suora  lauriinihapon vaikutus" voikin olla epäsuoraa  matalahiilihydraattisen ravinnon positiivista vaikutusta, mikä sopii esim  T2DM  esivaiheissa jos sokerin sieto  aineenvaihdunnan tasossa näyttää alentuvan.