(7.1.) NNR 2012. Seerumin lipidikirjo (Kolesterolit ja triglyseridit)

LÄHDE: NNR 2012,

Sivut 217-238. 

Nord 2014002

 ISBN 978-92-893-2670-4

(7) Ravinnon rasva, rasvahapot ja terveys, Dietary fat, fatty acids, and health, 226-227

(7.1.) Seerumin lipidikirjo. Serum lipid profile (s. 226-8)

Nykyaikaisiin geneettisiin tutkimuksiin perustuen katsotaan seerumin LDL-kolesterolin olevan syy-seuraus suhteessa ateroskleroosiin. Kardiovaskulaaristen riskien hyvinä merkitsijöinä toimivatkin LDL:HDL-kolesterolipitoisuuksien suhde sekä muun kolesterolin kuin HDL-kolesterolin pitoisuus.

• Serum LDL-cholesterol concentration has been causally related to atherosclerosis based on modern genetic studies, and the ratio of LDL-cholesterol to HDL-cholesterol, as well as the non-HDL- cholesterol concentration, are good markers for CVD risk.
  

Jos tyydyttyneet rasvahapot (SFA) ja trans-rasvahapot (TFA) korvataan yksittäistyydyttämättömillä cis-MUFA rasvahapoilla tai monityydyttämättömillä PUFA- rasvahapoilla, niin seerumin LDL-kolesterolipitoisuus alenee ja HDL-kolesterolipitoisuus pysyy tavallisesti muuttumatonna, siis kokonaiskolesteroli:HDL-kolesterolisuhde paranee.

• When SFA and TFA are replaced by cis-MUFA and PUFA, the LDL-cholesterol concentration in serum is reduced while the HDL-cholesterol concentration usually remains unchanged, i.e. the total cholesterol to HDL-cholesterol ratio improves.
  

Schwabin työryhmän tekemä NNR SR systeeminen katsaus sisällytti 45 kontrolloitua sokkokoetta, joissa tutkittiin eri rasvahappojen (FA) vaikutusta seerumin lipideihin. Näyttö arvioitiin vakuuttavaksi seerumin/plasman kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin alenemisesta, jos tyydyttyneet rasvahapot (SFA) korvattiin cis-MUFA tai PUFA- rasvahapoilla. Haittavaikutusta seerumin/plasman HDL-kolesteroliin ei ollut.

• The NNR SR by Schwab et aliae included 45 RCTs investigating the effect of different fatty acids on serum lipids. The evidence that the serum/plasma concentrations of total cholesterol and LDL-cholesterol are reduced when SFA is replaced by cis-MUFA or PUFA was evaluated as convincing. There was no adverse effect on serum/plasma HDL-cholesterol concentration.

HDL-kolesteroliin ja kokonaiskolesteroli:HDL-kolesterolisuhteeseen saattaa olla vieläpä edullista vaikutusta, jos tyydyttyneiden rasvahappojen (SFA) ja hiilihydraattien sijasta annetaan cis-MUFA-rasvahappoja. Kuitenkaan ei ole suoraa näyttöä siitä, että HDL-kolesterolin lisääntyminen sinänsä alentaisi koronaaritaudin (CHD) riskiä. Jos rasvan kokonaissaanti huomattavasti vähentyy sen lisäksi, että korvataan SFA tai hiilihydraatit cis-MUFA-rasvahapoilla, niin HDL-kolesterolipitoisuus laskee ja triglyseridien (TG) pitoisuus nousee. Enennetty fyysinen aktiivisuus saattaisi vastapainottaa vähentyneen rasvan saannin vaikutukset HDL-kolesteroliin.

• Substituting cis-MUFA for SFA or carbohydrates might even have a favourable effect on HDL-cholesterol concentration and the total-cholesterol to HDL-cholesterol ratio. However, there is no direct evidence that increasing the HDL-cholesterol concentration itself lowers the risk of CHD. If total fat intake is markedly reduced in addition to replacing SFA or carbohydrates with cis-MUFA, the HDL-cholesterol concentration decreases and the concentration of triglycerides increases. Increased physical activity might counterbalance the effects of reduced fat intake on HDL-cholesterol.
  

Schwabin työryhmän systemaattisessa katsauksessa arveltiin näyttö kuitenkin rajoittuneeksi eikä johtopäätöstä saatettu tehdä tyydyttyneiden (SFA) rasvahappojen tyydyttämättömillä cis-MUFA- ja PUFA- rasvahapoilla korvaamisen vaikutuksesta seerumin/plasman HDL-pitoisuuksiin; vaikutus seerumin /plasman kokonaistriglyserideihinkin katsottiin epätodennäköiseksi.

• In the SR by Schwab et aliae, the evidence for replacing SFA by cis-MUFA or PUFA in regard to concentrations of serum/plasma HDL-cholesterol was evaluated as limited - no conclusion, and the effect on concentration of serum/plasma total triglycerides was unlikely.
  

Rajoittuneeksi arvioitiin myös näyttö hiilihydraattien korvaamisesta cis-MUFA tai PUFA-rasvahapoilla, eikä johtopäätöstä voitu tehdä seerumin/plasman kokonaiskolesterolista, HDL-kolesterolista eikä kokonaistriglyserideistä. LDL-kolesterolipitoisuuden suhteen näyttö arvioitiin epätodennäköiseksi.

• The evidence for replacing carbohydrates with cis-MUFA or PUFA was evaluated as limited- no conclusion for serum/plasma concentrations of total cholesterol, HDL-cholesterol, and total triglycerides. For LDL-cholesterol concentration, the evidence was evaluated as unlikely.
  

Sokkokontrolloiduissa dieetti-interventiokokeissa koetettiin kohentaa seerumin tai plasman lipidikirjoa henkilöillä, jotka olivat jo alentaneet ravintorasvan saantiaan tai parantaneet ravintorasvan laatua ja heillä osoittautui keskimääräinen seerumin kokonaiskolesterolin lasku 3 kuukaudessa olevan 8,5% ja 12 kuukaudessa 5,5%, vaikka harvoin päästiin dietäärisiin päämääriin asti. Metabolisissa yksiköissä komplianssi (hoitomyöntyvyys) oli parempaa ja seerumin kolesterolipitoisuudet alenivat 10% - 15%:n verran.

• RCTs investigating dietary interventions aiming to improve serum or plasma lipids profiles in free-living individuals who have decreased the amount or improved the quality of dietary fat have shown a mean reduction in serum total cholesterol of 8,5% in 3 months and 5,5 % in 12 months, but the dietary goals were seldom achieved. In metabolic ward studies, the compliance was better and the serum cholesterol concentrations were reduced by 10% to 15%.
  

Spesifisten tyydyttyneiden (SFA) rasvahappojen vaikutukset LDL-kolesteroliin eroavat toisistaan jossain määrin. Myristiinihappo (C14:0), palmitiinihapp o(16:0) ja lauriinihappo (C12:0) kohottavat sekä LDL- että HDL-kolesterolia ( siis ylipäätänsä kolesterolirakenteen muodostumista). LDL-kolesterolin muodostumista aiheuttaa myristiinihappo enemmän kuin palmitiinihappo ja se taas aiheuttaa LDL-kolesterolia enemmän kuin lauriinihappo. Mutta tässä suhteessa steariinihappo (C18:0) on neutraalivaikutuksinen ja sen vaikutus on verrattavissa öljyhapon (C18:1 n-9,MUFA) vaikutukseen.

• The effects on LDL-cholesterol of specific SFA differ to some extent. Myristic acid (C14:0), palmitic acid (C16:0), and lauric acid (C12:0) increase both LDL- and HDL-cholesterol concentrations (C14:0 more than C16:0 more than C12:0), but stearic acid (C18:0) has a neutral effect comparable to that of oleic acid (C18:1 n-9).
  

Trans-rasvahapot (TFA) osittain kovetetuista kasvis- tai kalaöljyistä lisäävät LDL-kolesterolin pitoisuuksia melkein yhtä paljon kuin yllä mainitut C12- C16- kokoiset tyydyttyneet (SFA) rasvahapot, mutta TFA -rasvahapot alentavat HDL-kolesterolin pitoisuuksia.

• TFA from partially hydrogenated vegetable oils or fish oils increase LDL-cholesterol concentrations almost as much as the C12-C16 SFA, but reduce HDL-cholesterol concentrations.
  

Jos TFA- transrasvahapoista 1E% korvataan yhdellä energiaprosentilla SFA- rasvahapoista, tai cis-MUFA- rasvahapoista tai PUFA- rasvahapoista, niin kokonaiskolesteroli:HDL-kolesterolisuhde laskee 0,31 ja 0,34 ja 0,67 yksiköllä vastaavasti. Osittain kovetetun rasvan alkulähteelläkin saattaisi olla vaikutuksensa, koska TFA osittain kovetetuista kalaöljyistä on näyttänyt vaikuttavan LDL- ja HDL-kolesterolipitoisuuksiin enemmän kuin osittain kovetetun soijapapuöljyn TFA.

• Replacing 1 E% of TFA with 1 E% SFA, cis-MUFA, or PUFA decreases the total-cholesterol to HDL-cholesterol ratio by 0,31, 0,34, and 0,67 units, respectively. The source of partially hydrogenated fat might also have an effect because TFA from partially hydrogenated fish oils have been shown to affect LDL- and HDL-cholesterol concentrations more than partially hydrogenated soybean oil.
  

Pitkäketjuiset omega3-sarjan PUFA-rasvahapot (EPA ja DHA) voivat kohottaa seerumin LDL-kolesterolipitoisuutta. Henkilöillä, joilla on 2-tyypin diabetes, on seerumin LDL-kolesterolipitoisuus kohonnut keskimäärin 11%. Kalaöljylisien ja DHA:n vaikutukset saattavat erota siten, että DHA omaa vahvemman vaikutuksen kuin kalaöljy, kun vertailukohde on cis-MUFA. DHA:n LDL-kolesterolivaikutuksista saatu näyttö arvioitiin viitteelliseksi ja näyttö kalaöljystä vakuuttavaksi. Pitkäketjuiset omega3 PUFA -öljyt puolestaan laskevat seerumin triglyseridejä (TG).

• Long chain n-3 PUFA (EPA and DHA) can increase serum LDL-cholesterol concentrations. In subjects with T2DM the increase of serum LDL-cholesterol concentration is 11 % on average. The effects of fish oils supplements and DHA might differ such that DHA has a stronger effect than fish oil when compared with cis-MUFA. The evidence for the effect on LDL-cholesterol concentration was evaluated to be suggestive for DHA and conclusive for fish oil. In contrast to the effect on serum/plasma cholesterol concentrations, long chain n-3 PUFA decrease the concentration of serum triglycerides.
  

Schwabin työryhmän systemaattisessa katsauksessa arvioitiin kalaöljyn ( EPA +DHA) vaikutus kokonaistriglyseridien seerum/plasmapitoisuuteen todennäköiseksi. Mutta pelkästä DHA rasvahaposta johtopäätöstä ei voitu vetää. Mitään haittavaikutuksia EPA- tai DHA-rasvahapoista ei ole raportoitu, kun niitä konsumoidaan kalaravinnon muodossa.

• In the SR by Schwab et aliae, the evidence of the effect on the concentration of total triglycerides in serum/plasma was evaluated as probable for fish oil, i.e. EPA + DHA. But inconclusive for DHA alone. No adverse effects from EPA or DHA have been reported when consumed in the form of fish.
  

Schwabin työryhmän systeemisessä katsauksessa johtopäätöksenä oli, että näyttö kalaöljylisien hypotriglyserideminen vaikutus on todennäköistä, kun vertauskohteena oli cis-MUFA, mutta DHA-lisä yksinään ei näyttänyt omaavan veren triglyseridejä laskevaa vaikutusta.

Vertailtaessa kalaöljyn vaikutusta toisten PUFA-tyyppien vaikutuksiin seerumin/plasman kokonaiskolesterolipitoisuuteen, näyttö arvioitiin epätodennäköiseksi; ja näyttö sen vaikutuksesta LDL- ja HDL-kolesteroliin ja kokonaistriglyserideihin arvioitiin rajoitetuksi, ei vakuuttavaksi.

• The SR by Schwab et aliae concluded that the evidence for the hypotriglyceridemic effect of fish oil supplementation compared with cis-MUFA was probable, whereas DHA supplementation did not seem to have a hypotriglyceridemic effect. In comparisons of fish oil with other types of PUFA, the evidence for the effect on serum/plasma total cholesterol concentration was evaluated as unlikely, and the evidence for its effect on concentrations of LDL- and HDL- cholesterol and total triglycerides was evaluated as limited- no conclusion.
  

Suom. 30.8. 2016.