Leta i den här bloggen

lördag 27 augusti 2016

(4) NNR 2012 Rasvoista. Essentiellit rasvahapot

LÄHDE: NNR 2012,
Sivut 217-238. 
Nord 2014002
 ISBN 978-92-893-2670-4
  • Essentiellit arasvahapot, EFA, Essential fatty acids, 222
  • Essentiellien rasvahappojen fysiologia ja aineenvaihdunta, EFA physiology and metabolism, 222-3 
  • Essentiellien rasvahappojenpuute, EFA deficiency EFAD , 223-5

Essentiellit rasvahapot, Essential fatty acids (S. 222)

LA eli Linolihappo (C18:2 n-6) ja ALA eli alfa-linoleenihappo (C18:3 n-3) ovat essentiellejä rasvahappoja(EFA), joita ravinnosta pitää saada, koska ihmiskehossa ei ole delta12- ja delta15- entsyymejä, jotka voisivat rakentaa kaksoissidoksia omega6 ja omega3- asemiin. Nämä EFA-rasvahapot toimivat tärkeisssä fysiologisissa tehtävissä. Esimerkiksi linolihappo (LA) asetuttuaan ihon keramideihin on välttämätön vedenläpäisevyyden estäjänä, jolloin vältetään liiallinen epidermiksen läpi tapahtuva veden menetys ja siihen liittyvä energian kato, mikä veden haihtumisesta ( evaporaatiosta) seuraa.

LINOLIHAPPO https://fi.wikipedia.org/wiki/Linolihappo
ALFALINOLEENIHAPPO https://de.wikipedia.org/wiki/%CE%91-Linolens%C3%A4ure
  • LA (C18:2 n-6) and ALA (C18:3 n-3) are the essential fatty acids (EFA) that must be provided in the diet because the human body lacks the enzymes delta12- and delta15-desaturase that are capable of introducing double-bonds at the n-6 and n-3-positions. These EFA serve important physiological functions. For example, LA, when incorporated into skin ceramides, is essential for maintaining water-permeability barrier of the skin thereby avoiding excessive trans-epidermal water loss and the accompanying energy loss from water evaporation.

Fysiologia ja aineenvaihdunta, Physiology and metabolism (S. 222-3)

Sekä linolihappo että linoleenihappo voivat pidentyä ja saada lisää kaksoissidoksia kehossa.
Linolihappo (oktadekadieenihappo n-6) metaboloituu ( saamalla yhden kaksoissidoksen lisää) gamma-linoleenihapoksi (GLA) ja sitten pidentyy dihomogammalinoleenihapoksi (DHGLA), joka saatuaan jälleen yhden kaksoissidoksen, muuttuu arakidonihapoksi ( eikosatetraeenihappo n-6) Se voi edelleen pidentyä dokosatetraeenihapoksi (C22:4) ja edelleen pidentyä tetrakosatetraeenihapoksi (C24:4) ja edelleen saada lisää kaksoissidoksia: TPA, tetrakosapentaeenihappo (C24:5) . Tämä betaoksidoituu dokosapentaeenihapoksi DPA (C22:5). DPA n-6 ( joka DHA omega3 rasvahapoin puutteessa on ”seuraavaksi paras pitkä rasvahappo” sijoitettavaksi neuronisolukalvoon aivoissa).

Linoleenihappo (oktadekatrieenihappo n-3) metaboloituu (saamalla yhden kaksoissidoksen lisää) oktadekatetraeenihapoksi (C18:4 n-3) ). Tämä pidentyy eikosatetraeenihappolajiksi. (C20:4 n-3). Sitten se saa uuden kaksoissidoksen muuttuen eikosapentaeenihapoksi EPA (C20:5 n-3) .
EPA pidentyy dokosapentaeeni DPA-muotoon (C22:5 n-3) ja tämä pidentyy tetrcosapentaaeniksi (TPA) C24:5 n-3)
TPA n-3 Tämä saa yhden kaksoissidoksen lisää ja muodostuu THA, tetrakosahexaeenihappo. Betaoksidaatiolla perioksisomaalisti tästä muodostuu DHA omega 3 lajia, dokosahexaeenihappoa, jota aivot tarvitsevat neuronikalvoihin.
(Pidentyminen on helpompi tapahtuma kuin desaturoituminen, kaksoisidoksen saaminen. Jos aivoilla ei ole omega3 linjan DHA- muotoa sijoitettavissa, valiutuu omega6 linjan DPA toisella sijalla osoittavbat eräät tieteelliset tutkimukset).

Both LA and ALA can be elongated and desaturated in the body.
LA , linoleic acid ( C18: 2 n-6) ( octadecadienic acid- species) is metabolised, for example,
to GLA, gamma-linolenic acid (C18:3 n-6) (octadecatrienic acid species)
DHGLA , di-homogamma-linolenic acid (C20:3 n-6), (eicosatrienic acid species)
and AA , arachidonic acid (C20:4 n-6), eicosatetraenoic acid
Docosatetraenoic acid (C22:4 n-6),
Tetracosatetraenoic acid (C24:4 n-6,
TPA,Tetracosapentaenoic acid (C24:5 n-6)
and DPA docosapentaenoic acid (C22: 5 n-6)

ALA, alfa-linolenic acid (C18: 3 n-3) (octadecatrienic acid species) is metabolised to
C18: 4 n-3 (octadecatetraenic acid species)
C20:4 n-3, (eicosatetraenic acid species)
EPA , eicosapentanoic acid (C20: 5 n-3) ,
DPA, docosapentanoic acid species ( C22:5 n-3 ,
THA , Tetracosahexaenoic acid (C24:6 n-3)
and DHA docosahexaenoic acid (C22:6 n-3).

On huomattavia yksilöiden välisiä eroja tärkeän dokosahexaeenihapon (DHA omega3) muodostumisessa alfalinoleenihaposta (ALA omega3) ja ne johtuvat geenipolymorfiasta delta5 ja delta6-desaturaasientsyymien geeneissä FADS1 ja FADS2.
  • There is considerable inter-individual variation in the formation of DHA from ALA related to common polymorphism in the delta5 and delta6 desaturase genes FADS1 and FADS2.

Dihomo-gamma-linoleenihappo DHGLA ja arakidonihappo AA omega6 sarjasta ja eikosapentaeenihappo omega3-sarjasta ovat 20 hiilen happoja ( 20 numero on latinaksi eicosa-)
Nämä hapot metaboloituvat myös eikosanoidi- nimellä tunnetuiksi tuotteiksi entsyymijärjestelmällä, joka tunnistaa C20- rasvahappokoon. Eikosanoidit ovat biologisesti aktiiveja aineita ja niihin kuuluu prostaglandiinit, prostasykliinit, leukotrieenit ja tromboksaanit. Ne ovat hyvin aktiiveja aineita ja pystyvät moduloimaan verenpaineen säätelyä, munuaisen toimintaa, veren hyytymistä, tulehduksellisia ja immunologisia reaktioita, kivun tunnetta ja muita kudosfunktioita.

  • DHGLA, AA and EPA are further metabolised into eicosanoids (C20) , a group of biologically active substances including prostaglandins, prostacyclins, leukotrienes, and thromboxanes. These highly active substances modulate the regulation of blood pressure, renal function, blood coagulation, inflammatory and immunological reactions, the sensation of pain, and other tissue functions.

Omega6- ja omega3- sarjojen PUFA rasvahapot, erityisesti pitkäketjuisetaineenvaihduntatuotteet
, ovat tärkeitä solukalvojen rakennekomponentteja. Ne ovat eri kalvo-ominaisuuksille ja funktioille välttämättömiä tekijöitä. Näitä ovat fluiditeetti, permeabiliteetti, kalvoon sitoutuneiden entsyymien ja reseptoreiden aktiivisuus ja signaalin johtuminen.
DHA on välttämätön aivojen ja muiden runsaskalvoisten kudosten kasvulle sikiöaikana ja syntymänjälkeisenä varhaisena elinkautena ja sen takia sillä on merkitsevä tehtävä neurologisessa kehityksessä ja näköfunktion kehittymisessä
  • The n-6 and n-3 PUFA, particularly the long-chain metabolites, are important structural components of cell membranes. They are essential for various membrane characteristics and functions as fluidity, permeability, activity of membrane-bound enzymes and receptors, and signal transductions.
  • DHA is necessary for growth of the brain, and other membrane-rich tissues in foetal and early postnatal life and thus play a significant role in neurological development and visual function.

Omega6 ja omega3-sarjojen monityydyttämättömät rasvahapot( PUFA) kilpailevat samosita entsyymeistä (desaturaasesita, elongaaseista, syklo-oksygenaasesta) ja omega3- sarjan rasvahapot omaavat vahvemman affiniteetin entsyymeihin ( saavat helpommin näitä entsyymeitä) . Jos on epätasapainoa linolihapon saannin ja alfalinoleenihapon saannin kesken, saattaisi tällä olla vaikutusta jatkometaboloitumisessa pitemmiksi ja tyydyttämättömimmiksi rasvahapoiksi omega6 ja omega3 linjoista. Kuitenkaan useimmista ihmisellä radioaktiivisella merkkiaineella suoritetusta tutkimuksesta saadut tiedot eivät osoita erilaisista omega6 ja omega3 suhteista ei suurempaa vaikutusta alfalinoleenihapon (ALA) konversioon. Jotkut ravintotutkimukset osoittavat vaikutusta seerumin fosfolipidien EPA-pitoisuuksiin. Eri tutkimusten tulkintaa komplisoi edelleen absoluuttisissa saanneissa ja suhteissa esiintyvät erot. Tärkeämpää kuin omega6 ja omega3 happojen saannin väliset suhteet on niiden kummankin kokonaissaannit, edellytyksenä että perustavat ravitsemukselliset vaatimukset on katettuna. Tätä tukee myös FAO-raportti. Siinä on johtopäätöksenä , että suhde on relevanssiltaan rajallinen seikka, kun ravinnonsaannit muuten ovat suositelluissa viiterajoissaan.

  • The n-6 and the n-3 PUFA compete for the same enzymes ( e.g. desaturases, elongases, and cyclo-oxygenases), and the n-3 series fatty acids have a higher affinity for the enzymes. An imbalance between dietary intakes of LA and ALA might thus influence the further metabolism to more long-chain and unsaturated n-6 and n-3 fatty acids. However, the data from most human studies using radioactive tracers do not show any major impact on ALA conversion in diets with varying n-6 and n-3 ratios. Some feeding studies show an impact on EPA concentration in serum phospholipids. The interprettation of the results from various studies is further complicated due to differences among studies in absolute intakes and ratios. The total intake of each of the n-6 and n-3 fatty acids is more important than the ratio, as long as basic dietary requirements are covered. This is supported by the FAO report. That concludes that the ratio is of limited relevance when dietary intakes are within the recommended reference intakes.


Ihmisissä runsas PUFA -rasvahappojen saanti voi mahdollisesti johtaa haittavaikutuksiin, joita on pahentunut lipidien hapettuminen ( peroksidoituminen), huonontunut immuunifunktio ja vuototaipumuksen lisääntyminen. Turvallisena ylärajana pidetään omega6- linjan rasvahappojen saannissa 10 E% ( energiaprosenttia). EFSA:n johtopääts on, että EPA + DHA- yhteiskäyttö pitkäaikaisena ravintolisänä viiden gramman ( 5 g) päiväannokseen asti ei ilmeisesti lisää spontaanivuotoepisodien tai vuotokomplikaatioitten riskiä eikä vaikuta glukoosin homeostaasiin, immuunifunktioon tai aiheuta lipidiperoksidaatiota edellyttäen että pitkäketjuisten omega3 PUFA happojen (LCPUFA) oksidatiivinen stabiliteetti on taattua.

  • In humans, high intakes of PUFA can potentially result in adverse effects including increased lipid peroxidation, impaired immune function, and increased bleeding tendency. Intakes of n-6 fatty acids ( LA) up to around 10 E% are considered safe. The EFSA concluded that combined long-term supplemental intakes of EPA and DHA up to about 5 g / d did not appear to increase the risk of spontaneous bleeding episodes or bleeding complications or to affect glucose homeostasis, immune function, or lipid peroxidation provided that the oxidative stability of the n-3 long chain PUFA (LCPUFA) was guaranteed.

Käännös 27.8. 2016
jatkossa EFA deficiency, EFAD

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar