NNR 2012 Ravintorasvasuosituksista aikuisille ja lapsille

LÄHDE: NNR 2012,

sivut 235-236. 

Nord 2014002

 ISBN 978-92-893-2670-4

• Rasvan saantisuositukset

• Aikuisten ja yli 2 vuotiaitten rasvansaantisuositukset (sivut 235-6)

Kova rasva (SFA, Saturated fatty acids)

Pitäisi vähentää tyydytetyn rasvan (saturated fatty acids, SFA) osuutta päivän kokonaisenergiasta alle 10 energiaprosenttiin ( alle 10 E%). . Vielä niukempaa kovan rasvan käyttöä suositellaan henkilöille, joilla on hyperkolesterolemiaa. Ei ole annettu spesifisiä tyydytettyjä rasvahappoja koskevia suosituksia. Kolesterolia muodostavia rasvahappoja on yleensä samoissa elintarvikkeissa, jotka ovat totaalikovan rasvan päälähteitä

Trans-rasvahapot (TFA, Trans- fatty acids) . Rasvaa sisältäviä maitotuotteita ja osittain hydrogenoituja (kovetettuja ) teollisesti tuotettuja rasvoja pitäisi käyttää mahdollisimman niukasti.

Trans-rasvahappojen (TFA) ja ruoan kolesterolin saanti yleensä alenee myös kun vähennetään tyydytettyjen rasvahappojen (SFA) saantia.

Kertatyydyttämättömien cia- rasvahappojen ( Cis-MUFA) osuuden ravintorasvassa pitäisi olla 10 – 20 E%.

Kaksi- ja monityydyttämättömien cis- rasvahappojen omega-6 ja omega-3 rasvahappojen (cis-PUFA n-6, n-3)  saannin pitäisi olla suositellaan 5- 10 E% päivän kokonaisenergiasta ja tässä määrässä tulisi olla vähintän 1 E% omega3 rasvahappoja( cis-PUFA n-3) .

EPA + DHA rasvahappojen saannin 200 mg- 250 mg päivässä on havaittu assosioituvan vähempään sydän ja verisuonistotautien riskiin

Cis-MUFA- ja cis-PUFA- rasvahappojen saannin pitäisi muodostaa ainakin kaksi kolmasosaa kokonaisrasvahappojen saannusta.

Koska ei tiedetä, mikä on aikuisten cis-PUFA rasvahappojen minimitarve, arviot perustuvat heidän osaltaan lapsilta saatuihin kynnysarvotietoihin. Suositukset essentiellien rasvahappojen (EFA), esim linolihapon (LA) ja alfa-linolihapon (ALA tai LNA) osalta on 3 E%, josta alfa-linolihappoa pitäisi olla 0,5 E% ( tämä on lyhintä kokoa omega3 kasvisperäinen rasvahappo).

Raskaanaolevien ja imettävien naisten cia-PUFA- rasvahappojen saannin pitäisi olla vähintäin 5 E% ja siihen tulisi sisältyä 1 E% omega3- rasvahappoja ja niissä tulisi olla 200 mg DHA, pitkää omega3 rasvahappoa.

PUFA rasvahappojen kokonaissaannin yläraja (UL) on 10 E%. Suurempia saanteja ei suositella mahdollisten haittavaikutusten takia.

On saatu kokoon vain riittämätön näyttö siitä, mikä voisi olla optimaalinen suhde omega6 ja omega3 PUFA-rasvahappojen saannissa ja sen takia NNR 2012 ei aseta mitään suositeltua suhdetta n-6 ja n-3 rasvahappojen saantiin kuten NNR 2004 teki.

Kokonaisrasvan suositus on 25- 40 E% päivän energiasta ja tämä luku perustuu pääasiassa rasvahappujen eri luokkien suositusalueisiin. Dieetit, joissa on hyvin vähän rasvaa, pyrkivät vähentämään HDL-kolesterolin pitoisuuksia ja lisäämään triglyseridien seerum /plasmapitoisuuksia ja saattaisi vaikuttaa altistuneilla henkilöillä sokerin siedon (glukoositoleranssin) alenemista. Lisäksi on vaikea taata rasvaliukoisten vitamiinin ja essentiellien rasvojen riittävä saanti, jos totaalirasvan saanti on alle 20 E%.

Rasvan kokonaissaannin rajoittaminen nopeuttaa tiettyjen mikroravintoaineiden ja ravintokuidun osalta suositeltuihin saanteihin pääsemistä. Ravintorasvan määrä liittyy myös kehon painoon. Kokemukset tutkimuksista STRIP ja Young Finns osoittavat, että kohtuullinen rasvansaanti ( noin 30 E%) johtaa edullisempaan kardiovaskulaaritautiprofiiliin ja vähempiin varhaiselämän ateroskleroottisiin muutoksiin.

Dieetinsuunnittelutarkoituksiin on sopivana tavoitteena keskiarvolukemat kuten 32- 33 E% edellyttäen että kiinnitetään tarkka huomio sekä rasvojen että hiilihydraattien laatuun ja ravintokuidun määrään. 

 

• Pienten lasten rasvansaantisuosituksista: 6-23 kk ikäisten lasten rasvansaantisuositukset (sivut 236-8)

Vauva-ajan nopean kasvun takia on äidinmaidossa ja vauvanruokintakaaviossa kokonaisrasvaa noin 50 E%. Enempiä suosituksia rasvoista ei ole ensimmäisten 6 kuukauden ajalta annettu, koska rintaruokintaa suositellaan kuuteen kuukauteen asti ja koska vauvanruokintakaavaan ja jatkokaavaan rasvapitoisuus on säädetty (40 – 55 E% vauvan syöttökaavaan ja 35- 55 E% jatkoruokintakaavan).

Kuuden kuukauden iän jälkeen tätä tiheäenergisyyttä lasketaan ja täydennysruokamääriä nostetaan. Täten rasvansaanti voi laskea nopeasti 30 energiaprosenttiin (E%) vauvaiän lopulla riippuen täydennysruokavalion koostumuksesta ja osittaisen rintaruokinnan määrästä. Tavallista on, että ensimmäisen vuoden jälkeen rasvan osuus vähitellen kasvaa siten, että 3 vuoden iässä osuudet ovat tasoilla, jotka ovat aikuisilla tavallisia.

EFSA:n mukaan joillain pienillä lapsilla rasvan kokonaissaanti alle 25 E% on liittynyt matalaan vitamiinien saantiin. Saksalais-itävaltalais-sveitsiläinen rasvan kokonaissaannin suositus 4-11 kuukauden ikäisille on 35 E% - 45 E%. Amerikan Lääketieteen instituutti on asettanut 7-12 kuukauden ikäisille lapsille adekvaatiksi rasvansaanniksi 40 E% perustaen AI arvoon ja konsensusraportteihin.

• NNR 2012-laitoksessa suositellaan 6-11 kuukauden ikäisten vauvojen rasvan kokonaissaanniksi edelleen 30E% - 45 E% kuten NNR 2004-laitoksessakin.

Joissain lapsia koskevissa tutkimuksissa on viitettä siitä, että kokonaisrasvaenergian suunnilleen 30E%:n arvot tai sen alla olevat arvot ovat sovellutettavissa jo yhden ikävuoden jälkeen, koska ”nämä rasvapitoisuudet eivät vaikuta haitallisesti lasten kasvuun tai neurologiseen kehitykseen” suomalaisen STRIP tutkimuksen mukaan. Vuoden 2008 saksalais-itävaltalais-sveitsiläiset suositukset 1- 3 vuotiaitten rasvan kokonaissaannista on 30 E% - 40 E% ja samoin US Lääketieteen instituutti on asettanut makronutrienttien saannin jakautuman alueet siten että rasvan osuudet 1-3 vuotiaille lapsille on 30E%- 40 E%. EFSA asettaa samalle ikäryhmälle (1-3 vuotiaille lapsille) suositellun rasvan saannin 35- 40 E%:ksi.

• NNR 2012 -laitos suosittelee 12- 23 kuukauden ikäisten lasten rasvan kokonaissaannin 30 E%:n ja 40 E%:n välille. Kahden vuoden iästä rasvan kokonaissaannin suositus on sama isommille lapsille ja aikuisille NNR 2012:n mukaan.

Ravintorasvan laatu, kvaliteetti, on tärkeä myös vauvoilla ja lapsuuden aikana.

Tyydytettyjen rasvahappojen (SFA) saannin pitäisi olla alle 10 E% 12 kuukauden iästä alkaen.

Meijerituotteiden rasvan ja osittain kovetettujemn teollisesti tuotettujen rasvojen saanti pitäisi pysyttää niin matalana kuin mahdollista. Osittaista rintaruokintaa suositellaan kuuden kuukauden iästä lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana ja sitä voidaan jatkaa niin kauan kuin äidille ja lapselle on soveliasta. Puolet tai enemmänkin rintamaidon antamasta energiasta tulee rasvasta. Tyypillinen kypsän rintamaidon rasvahappojen koostumus painoprosentteina on 40-45 % SFA ( tyydytettyjä rasvahappoja), 40 - 45% MUFA ( kertatyydyttämättömiä rasvahappoja) ja 13- 16 % PUFA ( monityydyttämättömiä rasvahappoja). Ei ole kuitenkaan näyttöä sen puolesta, että suositettaisiin korkeampaa tyydytettyjen rasvahappojen (SFA) saannin osuutta 6 - 11 kuukauden ikäisllle lapsille kuin mitä isommille lapsille suositellaan (, mikä on alle 10E%)

Cis-PUFA- rasvahappojen saannista lapsuuden aikana ei ole saatu mitään vakuuttavaa uutta näyttöä, joka antaisi syytä muuttaa NNR 2004 suosituksia.

EFSA antaa riittäväksi saanniksi (AI) linolihaposta (LA) 4 E% ja alfa-linoleenihaposta (ALA, LNA) 0,5 E%, mutta EFSA lisää myöskin DHA (omega3) rasvahapon riittäväksi saanniksi 100 mg päivässä. Tämä perustuu kohorttitutkimuksiin ja muutamiin DHA-lisillä sikiöille tai pienille vauvoille tehtyihin sokkokokeisiin ja niistä on saatu viitettä edullisista vaikutuksista näön tarkkuuteen, kognitiiviseen funktioon ja huomiokykyyn, unirytmin kehitykseen, spontaaniin motoriseen aktiivisuuteen ja immuniteettiin. 

 

NNR 2012 esittää 6 - 23-kuukauden ikäisten lasten cis-PUFA-rasvahappojen kokonaissaannin suositukseksi 5 - 10 E% ja siihen tulisi sisältyä vähintäin 1 E% omega-3 rasvahappoja, niiden joukossa DHA kuten jo NNR 2004 esitti.Kuitenkaan  ei tunneta  omega6 ja omega3 rasvahappojen optimaalista suhdetta ( josta oli  tekstiä aiemmissa suosituksissa). 

Päivitys 2012-laitoksesta  26.8. 2016.