LÄHDE:
NNR 2012,
Sivut
217-238.
Nord
2014002
ISBN
978-92-893-2670-4
-
Johdanto, Introduction sivu 217
-
Ravintolähteet ja saanti, Dietary sources and intake , 217-219
(MUITA
otsikoita ja aihepiireja lähteena olevassa kappaleessa.
Fysiologia
ja aineenvaihdunta, Physiology and metabolism , 219-222
Essentiellit
arasvahapot, EFA, Essential fatty acids, 222
Essentiellien
rasvahappojen fysiologia ja aineenvaihdunta, EFA physiology
and metabolism, 222-3
Essebntiellien
rasvahappojenpuute, EFA deficiency EFAD , 223-5
Kolesteroli,
Cholesterol, 225-6
Ravinnon
rasva, rasvahapot ja terveys, Dietary fat, fatty acids, and
health, 226-227
Glukoositoleranssi
ja insuliiniherkkyys, Glucose tolerance and insulin sensitivity,
228-9
Verenpaine,
Blood pressure , 229-210
Kehonpaino,
Body weight, 230
Sydän-
ja verisuonistotaudit, CVD, 230-232
2-tyypin
diabetes, T2DM, 232-3
Syöpä,
cancer, 233-4
Raskaus
ja imetys, Pregnancy and lactation, 234-5.)
Ravintolähteet ja saanti, Dietary sources and intake , 217-219
Viime vuosikymmenina onPohjoismaissa rasvan ja rsvahappojen sisältö muuttunut merkitsevästi. Kokonaisrasvasisältö väheni 1970 luvulta 1990-luvulle. Useita vuosia tämä pysyi jokseenkin stabiilina ja joissain Pohjoismaissa viime vuosien aikana jälleen lisääntynyt. Näin on käynyt esim.- Suomessa.Tyydytettyjen rasvahappojen (SFA) pitoisuus näyttää samanlaista suuntausta kuin kokonaisrasvalla, siis ensin käyttö vähentyi ja sitten tasoittui ja nyt jälleen on nousussa eräissä Pohjoismaissa. Tuoreen katsauksen mukaan SFA- osuus on yli suositusten ja tyydyttämättömien rasvahappojen suhde tyydytettyihin rasvahappoihin on alle suositusten Pohjoismaissa.
Ravinnon trans-rasvahappojen pitoisuus on laskenut kaikissa pohjoismaissa 1990-luvulta lähinnä sen takia,että osittain kovetettujen rasvojen käyttö elintarviketuotannossa on vähentynyt. Trans-rasvahappojen pitoisuus nykyisellään on noin 1 E%. 1960-luvulta 1980-luvulle asti lisääntyi cis- monityydyttämättömien rasvahappojen (cis-PUFA) pitoisuus ruoassa ja sittemmin se on pysytellyt jokseenkin stabiilina.
-
The dietary content of fat and fatty acids in the Nordic
countries has changed significantly in recent decades.
-
The total fat content decreased from the
1970s to the 1990s. After being rather stable for several years, the
dietary fat content has again increased in recent years in some
Nordic countries, e.g. in Finland.
-
The content of saturated fatty acids (SFA)
has shown a similar trend as total fat, i.e. first it
decreased, then levelled off, and now is increasing in some
countries. According to recent surveys the proportion of SFA is
above the recommendation and the ratio of unsaturated fatty acids is
below the recommendations in Nordic countries.
-
The dietary content of trans fatty acids (TFA)
has decreased in all Nordic countries since the 1990s
primarily through reduced use of partially
hydrogenated fats in food production. The dietary content of
TFA is currently below 1 E%. The dietary content of
cis-polyunsaturated fatty acids (PUFA) increased from the 1960s to
the 1980s and has been rather stable ever since.
ERI POHJOISMAIDEN RASVANKÄYTÖN
LAADULLINEN PROFIILI
ISLANTI. Kokonaisrasvankäyttö v'heni
41E%:sta 36 E%:iin 1990-luvulta 2010/2011 taitteeseen. Samalla
tyydyttyneiden rasvahappojen käyttö väheni 19E%:sta 14,5 E%:iin
ja trans-rasvahappojen käyttö väheni 2E%:sta 0,8 E%:iin.
-
In Iceland, the intake of total fat decreased from 41E%
to 36E% between 1990 and 2010/2011. Intake of SFA decreased from
19E% to 14,5 E% and TFA from 2 E% to 0,8 E%.
-
In Finland, the intake of SFA was reduced from 19 E% to
14 E% between 1982 and 2002, but it has increased between 2007 and
2012 from 12-13 E% to 15 E% in both women and men.
-
In Norway, the dietary content of SFA decreased from 16
E% in 1980 to 14 E% in the 1990s, and it was 13 E% in 2010-12. The
dietary content of TFA decreased from 4E% in the 1970s to 1 E%
around the year 2000, and it has been below 1 E% for the past
decade.
-
DENMARK. The intake of fat decreased during the period
from 1985 to 2001 from 44 E% to 34 E%, minly due to a decrease in
consumption of butter and milk products but also from a decrease in
meat consumption. However, fat intake in Denmark has increased
recently
-
In Sweden, the mean total fat intake has remained stable
from 1997 to 2011 (34 E%) and the intake of SFA has slightly
decreased from around 14 E% to 13 E%. The intake of PUFA has
increased from a mean of 4,7 E% to 5,6 E%.
Tärkeimmät rasvan lähteet ovat:
1) levitteet, voi ja öljyt, 2) maito ja maitotuotteet, 3) liha ja
lihatuotteet.
Tyydyttyneiden rasvahappojen (SFA)
päälähde on rasvaa sisältävät meijerituotteet, voi,
voipohjaiset levitteet, lihatuotteet, makeat leipomotuotteet ja
konvehdit (makeiset).
Trans-rasvahappojen (TFA) päälähde
on maito ja lihatuotteet.
Monityydyttämättömien
rasvahappojen (PUFA) päälähde on pehmeät margariinit,
kasvisöljyt ja kala.
Kertatyydyttämätöntä (MUFA)
rasvahappoa esiintyy useissa elintarvikkeissa.
-
The most important sources of fat are: 1)
spreades, butter, and oils, 2) milk and milk products, and 3) meat
and meat products.
-
The main sources of SFA ( saturated fatty
acids) are: Fat-containing dairy products, butter, butter-based
spreads, meat products, sweet bakery products, and confectionary.
-
Main sopurces of trans_fatty acids ( TFA) are
dairy and meat prodcuts .
-
The main sources of PUFA, polyunsaturated fatty acids
are: Soft margarines, vegetable oils, and fish.
-
Cis- monounsaturated fatty acids, cis-MUFA ,
are dericed from several food groups.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar