Karnitiinin merkitys, L- carnitine

CARNITINE, KARNITIINI
KARNITIININ MERKITYS rasvahappojen saamisessa energiakäyttöön
RASVAHAPON TIE ENERGIAKSI
Näitä dehydrogenaaseja on erilaisia.
MISTÄ KARNITIINI TULEE?


KARNITIININ MERKITYS rasvahappojen saamisessa energiakäyttöön

http://www.springerlink.com/content/gufpa9v2807vbv0k/
LÄDE E. Reda1, S. D Iddio1, R. Nicolai1, P. Benatti1 and M. Calvani1 The carnitine system and body composition (2003) Scientific Department, Sigma Tau S. p. A., Via Pontina km 30.400, I-00040 Pomezia, Rome, Italy

KARNITIINI on trimetyyliamini-molekyyli,
jolla on ainutlaatuinen merkitys solun energia-aineenvaihdunnassa. Mitokondriaalinen pitkien rasvahappojen beeta-oksidaatio on pääasiallinen prosessi, missä rasvahappoja oksidoituu ja se on yleisesti riippuvainen karnitiinista.
Mitokondriaalisen beetaoksidaation kontrolli karnitiinilla sopeutuu erilaisiin vaatimuksiin eri kudoksissa.

(Carnitine is a trimethylamine molecule that plays a unique role in cell energy metabolism. Mitochondrial betaoxidation of long-chain fatty acids, the major process by which fatty acids are oxidized, is ubiquitously dependent on carnitine.
Control of mitochondrial beta-oxidation through carnitine adapts to differing requirements in different tissues).

KARNITIININ FYSIOLOGINEN ROOLISTA ja sen järjestelmästä kehon rakenteissa saa oivalluksen, kun ajatellaan lihasten aineenvaihduntaa, lihassäikeitten heterogeenista aineenvaihduntaan ja lihaksen supistumisominaisuuksia, jotka koreloivat väsymyksen ilmenemiseen (lihaksen rasituksen kestävyyteen )

(The physiological role of carnitine and its system in body composition is understood from insights into skeletal muscle metabolism, which converge into the metabolic heterogeneity of muscle fibers, and contractile properties that are correlated with phenotypes of resistance to fatigue).

KARNITIINIJÄRJESTELMÄN FUNKTION TÄRKEYS LIHAKSESSA on siinä kontrollissa ja säätelyssä, kun polttoaine jakaantuu lihakseen. Tämä koskee sekä kapasiteettia hyödyntää rasvahappoja rasvahappojen aineenvaihdunnan alueelta että myös kykyä vaikuttaa rasvatasapainoon ja insuliiniresistenssiin.

(In skeletal muscle, the importance of the function of the carnitine system in the control and regulation of fuel partitioning not only relates to the metabolism of fatty acids and the capacity for fatty acid utilization, but also to systemic fat balance and insulin resistance).

KARNITIINISYSTEEMI on luustolihaskudoksessa eräs määräävä tekijä rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan tahdin insuliiniperäisessä säätelyssä . Lihaskudos on kriittinen seikka määritettäessa kehon kompositiota ja relevantteja kohonneita riskejä seuraaville taudeille. kardiovaskulaariset taudit, ylipaino hypertensio ja 2-tyypin diabetes.

(The carnitine system is shown to be determinant in insulin regulation
of fat and glucose metabolic rate in skeletal muscle, this being critical in determining body composition and relevant raised levels of risk factors for cardiovascular disease, obesity, hypertension, and type 2 diabetes).

RASVAHAPON TIE ENERGIAKSI

http://images.google.se/imgres?imgurl=http://www.natuurlijkerwijs.com/english/a9540350.gif&imgrefurl=http://www

1. VARASTORASVA, Triglyseridi (TG), ennen kuin se voi käyttyä energiaksi, pilkkoutuu.
Se HYDROLYSOITUU eli HAJOAA glyseroliksi ja rasvahapoiksi. Tämä vaattii ATP:tä , energiaa.
(Figure 3: The hydrolyse by lipases of triglycerol in glycerol and fatty acids).

2. Sitten vapaitten rasvahappojen (FFA, Free Fatty Acids) täytyy AKTIVOITUA eli KIINNITTYÄ CoA- koentsyymiin.

(Fatty acids are bound at coenzyme A before they are oxidised)

http://www.natuurlijkerwijs.com/english/a93c03a0.gif
Tämä vaihe vaatii AcylCoA syntaasientsyymin, energiaa ja pantoteiinihappocoentsyymiä.

Lyhyet rasvahapot pystyvät aktivoitumaan mitokondrioitten pinnalla ja sitten MENEMÄÄN SISÄÄN MITOKONDRIAN ENERGIALAITOKSEEN oksidoitumaan.
Pitkät rasvahapot tarvitsevat aktivoiduttuaan apua karnitiinilta.

(A fatty acid reacts with ATP and coenzyme A to form acyl CoA, AMP and pyrophosphate. This reaction is catalysed by acyl CoA synthetase).

3. Nyt esiintyy KARNITIINI (Se on pieni proteiini). Sitä muodostuu kehossa, mutta tätä saa myös terveyskaupasta pillereinä.

Acyl- tarkoittaa rasvahapon ( fatty acid) tähdettä
Pitkät rasvahapot tarvitsevat aktivoitumisensa jälkeen apuna karnitiinia päästäkseen mitokondrian sisään oksidoitumaan ( hyödyntymään energiaksi) jatkossa.

Pitkä aktivoitu rasvahappo kombinoituu karnitiiniin muodostaen ACYLKARNITIININ.
Tätä reaktiota kiihdyttää mitokondriaalinen entsyymi Carnitine- acylcarnitine transferase I.
(Carnitine transports long-chain activated fatty acids the mitochondrial matrix in).
http://www.natuurlijkerwijs.com/english/a94faf20.gif

4.Translocase- entsyymi siirtää asyylikarnitiinin mitokondrian sisäpuolelle.

6. Nyt mitokondrian sisäpuolella rasvahappo vapautuu karnitiinista ja karnitiini palaa mitokondrion ulkopuolelle jatkamaan tätä pitkien rasvahappojen siirtotehtävää.

7. Mitokondrian sisäpuolella rasvahappo aktivoituu uudestaan AcylCoA muotoon ja alkaa beetaoksidaatioitten kierteen, jossa rasvahaposta tulee joka kierrosta yksi 2 hiilen palanen.

Betaoksidaatiotapahtumat ovat:
Rasvahappo Cn
Oksidaatio ( apuna koentsyymi FAD> FADH2) Syntyy Trans-enoyl-CoA
Hydraatio ( apuna vesimolekyyli) Syntyy L-3-OH-acyl CoA
Oksidaatio (apuna NAD+> NADH, H) Syntyy Syntyy 3-Keto-Acyl CoA
Tiolyysi (apuna CoA-SH) . Syntyy Acetyl Coa (aktiivi C2:0)ja kahta hiiltä lyhempi AcylCoA (C n-2)
http://www.natuurlijkerwijs.com/english/a9611a70.gif

(Tämä kahta hiiltä lyhempi AcylCoA jatkaa nyt oksidaatiotaan:
Oksidaatio
Hydraatio
Oksidaatio
Tiolyysi
Tulos on uusi AcetylCoA ( aktiivi C2:0) ja jälleen kahta hiiltä lyhempi rasvahappo AcylCoa ( C n-4)
jne.)


Sellainen oksidatiivinen entyymi, joka poistaa vetyä(H) rasvahaposta, on dehydrogenaasi nimeltään.

Näitä dehydrogenaaseja on erilaisia.

Lyhyitten rasvahappojen dehydrogenaasit SCFAD
Keskipitkien rasvahappojen dehydrogenaasit MCFAD
Pitkien rasvahappojen dehydrogenaast LCFAD
Hyvin pitkien rasvahappojen dehydrogenaasit VLCFAD
Nämä ovet jonkin verran epäspesifisiä ja kattavat toistensa alueita.

(Jos rasvahappo on hyvin pitkä, se käsitellään ensin PEROKSISOMISSA, ennen kuin se voidaan lähettää MITOKONDRIAAN.
Peroksisomaalisissa taudeissa on eräs sellainen tauti, missä pitkää rasvahappoa ei saa edes aktivoitua CoA:lla ja se on vaikea tauti ALD. Siinä puuttuu AcylCoA syntaasi, ja siitä seuraa että kertyy välituotteita)..

KUN MITOKONDRIASSA normaalisti on saatu pilkkoutumaan esiin AcetylCoA
kahden hiilen pätkä) Se menee sitruunahapposykliin aivan kuten menee sokeriperäinenkin AcetylCoA.

Pikkuisista rasvahapoista (SCFA) saa AcetylCoA- molekyylejä ilman KARNITIININKIN apua. esim kookkosrasvoista.

MISTÄ KARNITIINI TULEE?

Valmista KARNITIINIA saa laihasta lihasta hyvinkin. Naudan ja härän liha, härän sydän lie hyvä ruoka karnitiinilähteenä. Siinä on mm ubikinonia.
KARNITIINI muodostuu kahdesta aminohaposta metioniini(M) ja lysiini(K), jota on proteiinissa. Molemmat aminohapot ovat essentiellejä. Niitä tulee saada ruoassa, esim soija antaa hyvin esentiellejä aminohappoja.

Terveyskaupat myyvät karnitiinitabletteja. ne ovat kalliita, mutta saman vaikutuksen saa liharuoasta., esim. nauta. KARNITIINIA oli FASS lääkkeenäkin yhteen aikaan.
LÄHDE: http://www.prisjakt.nu/kategori.php?k=1140

Eräissä rasvahappoaineenvaihdunnoissa on karnitiinilisästä ollut hyötyä energian saamisessa sydämeen ja lihakseen. Tosin karnitiinia käyttävät monet muutenkin "rasvanpolttoon", kuten sanotaan.

IHMISEN KEHON koko karnitiinipitoisuus on 20 grammaa.
Se on työvälinemolekyyli, joten kun se on kulunut niin se erittyy pois ja sitä ei voi enää hyödyntää, sillä se on eräänlainen aminimuoto.Tämän takia sitä menetetään tietty määrä päivittäin ja niin sitä pitää biosyntetisoitua essentielleistä aminohapoista käsin tai sitten sitä voi ruoasta löytyä valmiina L-karnitiinina joka talletetaan.

Nykyisin ei ole vielä mitään suositusta karnitiinin päiväsaannille (RDA, recommended daily allowance) , mutta on jo saatu arvioitua karnitiinin päivittäinen tarve ja se on 2-12 umol/painokiloa kohden päiväässä aikuisella ihmisellä.

Tässä lähteessä mainitussa tutkimuksessa keskityttiin L-karnitiinin pitoisuuden mittaamisiin punaisessa lihassa ja lohessa, kun niitä oli pakastettu ja valmistettu eri tavoin. Kaikissa naudanlihatuotteissa karnitiinia oli runsaasti edustettuna. Kaikissa näytteissä pitoisuudet olivat samanlaista luokkaa eikä pakastus tai ruoanlaitto vaikuttanut pitoisuuksiin. Lohi sisälsi 12 kertaa vähemmän L-karnitiinia kuin naudanliha, eikä siinäkään valmistus modifioinut pitoisuuksia muussa kuin savustetussa lohessa. Näistä tutkimuksista päätellään lihatuotteilla olevan tärkeä osuus ihmiskehon riittävässä L-karnitiinin saannissa.

http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6T9G-4P37JPJ-2&_user=10&_rdoc=1&_fmt=&_orig=search&_sort=d&view=c&_acct=C000050221&_version=1&_urlVersion=0&_userid=10&md5=edd80d807f19851f60f3348c685e1578

(Human adults store around 20 g of l-carnitine. In the human body, l-carnitine is not metabolized but excreted through the kidney. Lost l-carnitine has to be replenished either by a biosynthetic mechanism or by the consumption of foods containing l-carnitine. Today, there is no “official” recommended daily allowance for l-carnitine but the daily need for l-carnitine intake has been estimated in the wide range of 2–12 μmol/day/kg body weight for an adult human. In this study we evaluated the effect of freezing and of different cooking methods on the l-carnitine content of red meat and fish.
l-carnitine was abundantly present in all beef products analyzed. The amounts in the various cuts were similar and our data showed that freezing or cooking did not modify l-carnitine content. Salmon contained about 12 times less l-carnitine than beef but except in smoked salmon, cooking or freezing did not alter l-carnitine content. This study confirms the important role that meet products play for providing adequate amount of l-carnitine to the human body).
15/02/2009 17:08