C2: 0 Acetic acid, ättiksyra, etikkahappo

Acetic Acid, Ättiksyra, etikkahappo,
C2:0 ,
CH3-COOH etansyra, etaanihappo
http://fi.wikipedia.org/wiki/Etikkahappo
http://sv.wikipedia.org/wiki/%C3%84ttiksyra

Acetyl CoA , Activated acetic acid, Aktivoitu etikkahappo,
http://sv.wikipedia.org/wiki/Acetyl-CoA

Acetyl-CoA eller acetyl-koenzym A är ett ämne som består av en acetylgrupp och koenzym A. Det är en viktig mellanprodukt i cellens ämnesomsättning. Det finns två källor till ämnet:
Fettsyror bryts ned i betaoxidationen till acetyl-CoA. Enkelt förklarat kan man säga att det krävs två kol från fettsyran för varje acetyl-CoA.
Glukos bryts ned till pyruvat i glykolysen. Pyruvat kan sedan omvandlas till acetyl-CoA.
Ämnet går sedan vidare in i citronsyracykeln genom att bindas till oxalättiksyra. Finns det brist på oxalättiksyra skapar detta ett överskott av acetyl-CoA vilket i sin tur aktiverar ett enzym, pyruvatkarboxylas, som producerar oxalättiksyra från pyruvat.

Asetyyli CoA ,( asetyylikoentsyymiA) on aine, joka muodostuu etikkahapporyhmästä ja koentsyymistä A. Tämä on VÄLITUOTE solujen aineenvaihdunnassa. Tätä tulee kahdesta suunnasta:

(1) Hiilihydraattien sokerista glukoosista glykolyysitietä. Kuuden hiilen rypälesokerista tulee kaksi 3 hiilen palorypälehappoa. josta voi tullakahden hiilen etikkahappo-koentsyymi A molekyylejä . Se voi taas liittyä oksaalietikkahappoon (OA, jossa on 4 hiiltä) ja muodostaa sitruunahappoa, jossa on 6 hiiltä . Jos on puutetta oksaalietikkahappomuodosta (OA) , palorypälehaposta muodostetaan sitä 3 hiilen muodosta + CO2. Siihen tarvitaan pyruvaattikarboksylaasientsyymi, biotiinia ja CO2 ryhmä.

(2) Rasvahappojen pilkkoutumisesta beeta-oksidaatiolla.
kahden hiilen palasiksi. AcetylCoA
Minkälainen on sitruunahapposykli, jonka tulee ottaa vastaan näitä 2 hiilen pätkiä?

På Svenska
I samtliga steg är det olika enzymer som katalyserar reaktionerna. I första steget bildas citronsyra som fått ge namn åt hela reaktionscykeln.
1. oxalättiksyra + acetyl-CoA → citronsyra + CoA
2. citronsyra → isocitronsyra (Via ett intermediat)
3. isocitronsyra + NAD+ → α-ketoglutarsyra + CO2 + NADH + H+ (Via ett intermediat)
4. α-ketoglutarsyra + NAD+ + CoA → bärnstenssyra-CoA + CO2 + NADH och H+
5. bärnstenssyra-CoA + GDP → bärnstenssyra + GTP + CoA
(GTP + ADP → GDP + ATP)
6. bärnstenssyra + FAD → fumarsyra + FADH2
7. fumarsyra + H2O → äppelsyra
8. äppelsyra + NAD+ → oxalättiksyra + NADH + H+
Oxalättiksyra har återbildats och reaktionen kan börja om. Den är alltså cyklisk och på ett varv i cykeln omvandlas två kolatomer till 2 CO2 (steg 3 och 4). Samtidigt ger hela reaktionskedjan energi i form av 1 ATP, 3 NADH och 1 FADH2. De två sistnämnda går sedan vidare till elektrontransportkedjan.

Suomeksi:
Sitruunahappokierron vaiheet
Kiertoon kuuluu kymmenen vaihetta, joista jokaisessa jokin karboksyylihappo joko sitoo jonkin muun molekyylin tai siitä irtoaa jotakin niin, että se muuttuu toiseksi karboksyylihapoksi. Kaikki vaiheet tapahtuvat eri entsyymien vaikutuksesta. Seuraavissa reaktiokaavoissa käytetään koentsyymi-A-molekyylin rungolle lyhennemerkintää [CoA] ja guanosiiniryhmälle lyhennemerkintää [G], vaikka itse asiassa nekin molemmat ovat suuria ja monimutkaisia molekyylejä.[1]
1. Oksaloetikkahappo (OA) reagoi asetyylikoentsyymi-A:n kansa, jolloin syntyy sitruunahappoa ja koentsyymi-A vapautuu.
COOH•CO•CH2•COOH + CH3CO•S•[CoA] => HS[CoA] + COOH•CH2•HOCCOOH•CH2•COOH

2a. Sitruunahaposta lohkeaa vettä, jolloin syntyy cis-akoniittihappoa:
COOH•CH2•HOCCOOH;CH2•COOH => H2O + COOH•CH2•CCOOH:CH•COOH

2.b. . Vesi sitoutuu jälleen cis-akoniittihappoon, mutta toisella tavalla, jolloin syntyy isositruunahappoa:
COOH•CH2•CCOOH:CH•COOH + H2O => COOH•CH2•HCCOOH•HCOH•COOH

3. Isositruunahaposta oksalomeripihkahappoa.
COOH•CH2•HCCOOH•HCOH•COOH => COOH•CH2•HCCOOH•CO•COOH

Oksalomeripihkahapon keskimmäinen karboksyyliryhmä hajoaa ja siitä lohkeaa hiilidioksidia, ja samalla syntyy ketoglutaarihappoa:
COOH•CH2•HCCOOH•CO•COOH => CO2 + COOH•CH2•CH2•CO•COOH

4. . Ketoglutaarihaposta eroaa toinen hiilidioksidimolekyyli sekä vetyioneja ja elektroneja, mutta samalla siihen sitoutuu koentsyymi-A, jolloin syntyvän molekyylin nimi on meripihkahappo-koentsyymi-A:
COOH•CH2•CH2•CO•COOH + HS[CoA] => CO2 + 2H+ + 2e- + COOH•CH2•CH2•CO•S[CoA]

5. Koentsyymi-A irtoaa, guanisiinidifosfaattiin (GDB) sitoutuu yksi fosforihappomolekyyli lisää, jolloin se muuttuu runsaasti energiaa sisältäväksi guanisiinitrifosfaatiksi (GTP). Siihen siirtyy huomattava osa kierrossa mukana olevien aineiden kemiallisesta energiasta
Samalla fosforihaposta irtoaa yksi happi- ja kaksi vetyatomia, jotka sitoutuvat meripihkahappo-koentsyymi-A:n jäljelle jääneeseen osaan muuttaen sen meripihkahapoksi.
COOH•CH2•CH2•CO•S[CoA] + [G]•HPO3•H2PO4 => [G]•HPO3•HPO3•H2PO4 + HS[CoA] + COOH•CH2•CH2•COOH

6. Meripihkahaposta irtoaa kaksi vetyionia ja kaksi elektronia, jolloin se muuttuu fumaarihapoksi:
COOH•CH2•CH2•COOH => 2H+ + 2e- + COOH•CH:CH•COOH

7. Fumaarihappoon sitoutuu vettä, jolloin se muuttuu omenahapoksi:
COOH•CH:CH•COOH + H2O => COOH•HCOH•CH2•COOH

8 Omenahaposta irtoaa kaksi vetyionia ja elektronia, jolloin se muuttuu jälleen oksaloetikkahapoksi, minkä jälkeen kierros voi alkaa alusta:
COOH•HCOH•CH2•COOH => 2H+ + 2e- + COOH•CO•CH2•COOH