Leta i den här bloggen

fredag 2 januari 2009

C16:0 Palmitiinihappo

C16: 0 , PALMITIINIHAPPO, Hexadecanoic Acid Palmitic Acid (Palmitinic acid)
Tärkeä aitiorasvahappo ja energialähde.
Palmitiinihappo on tyydytetty, pitkäketjuinen rasvahappo, joka kuuluu koviin rasvoihin. Palmitiinihappo on lopputuote siitä extramitokondriaalisesta rasvahapposynteesistä, mikä tietyllä aika vaativaisella entsyymisetillä lähtee kahden hiilen aktivoiduIsta yksiköistä AcetyyliCoA C2:0.
(2+2+2+2+2+2+2+2 = 16 hiiliatomin ketju).

Tätä palmitiinihappoa on oman entsyymisettinsä lopputuotteena rasvahapposynteesistä monien kudosten liukoisessa fraktiossa kuten munuaisissa, aivoissa, keuhkoissa, rintarauhasessa, rasvakudoksessa. Tämä palmitiinihapposynteesi vaatii kofaktoreita NADPH, Mn++, ATP, bikarbonaaatti. Biotiinia tarvitaan acetyyliCoA karboksylaasin(ACC) funktioon jotta saadaan vapaata CO2 bikarbonaattilähteeksi. Rasvahapon syntetaasientsyymi on multientsyymikompleksi ja siihen liittyy ACP.
http://www.cellml.org/examples/images/metabolic_models/fatty_acid_synthesis.gif
Kuva apicoplastista: http://www.genome.ad.jp/dbget-bin/www_bget?compound+C00074

Näin palmitiinihappo muodostaa oman aitionsa kehossa, ja tästä aitiosta keho sitten voi valita sitä eri entsyymisettien avulla eri teihin.Sitä hydrolysoituu vapaaksi, mutta ennen kuin se voi olla hyödyksi eri reiteissä, sen tulee aktivoitua CoA-muotoon.

ESIM: Yksi tie on sekin, että kehon saturaasi ja elongaasi entsyymit tekevät siihen tyydyttämätöntä sidosta ja pidentävät sitä.
C16:1 on nimeltään palmitoleiinihappo.
C18:1 on oleiinihappo, öljyhappo. essentiellejä happoja muistuttavia alkutuoteita. keho kyllä pystyy jatkamaan ketjun pidentämistä kuten C20:1, C22: 1 jne.
Tähän sitten päätyykin kehon kyky tehdä sellaisia rakenteita, joista voisi taas päästä alkuun puolustukselliset eikosanoidit. Palmitiinihappolinja ”pielii”eikosanoidilinjan.

(Puolustuksellisten eikosanoidien rakentamiseen keho vaatii valmiita kasvisöljyjä, joilla on jo kaksi tai useampi kaksoisidos suhteellisen lyhyessä ketjussa kuten
C18:2 n6 joka on linolihappoa ja
C18-n3 joka on alfalinoleenihappoa.
Niitä keho kyllä myös pystyy pidentämään ja sitten lisäämään kaksoissidoksia että muodostuu arakidonihappoa C20:4 n6 , Eikosapentaanihappoa C20:5 n3 ja C22:6 n6).

Mutta vaikka PALMITIINIHAPPO, ei pystykään auttamaan eikosanoidirakenteitten luomisessa (, joissa on olennaista cis-cis kohdat, joihin pystyy taas eräs toinen entsyymisetti puremaan), niin PALMITIINIHAPPO sinänsä on hyvin tärkeä erittäin monessa solufunktiossa, ja funktionaalisessa molekyylissä, ja sitä otetaan moneen tehtävään.

ESIM:
Palmitiinihappo valitaan keuhkolesitiinissä surfaktantin rasvahapoksi ja keuhkoissa tavataan tyypillistä kahden palmitiinihapon sisältämää lesitiiniä, fosfolipidiä. Maidossa on tällaista , samoin maitorasvoissa on palmitiinihappoa. Maitorasvat ovat keuhkoille edullisia rasvoja.

ESIM
Palmitiinihappo aktivoituna kondensoituu myeliinin alkusynteeissä aktivoidun seriinin kanrsa. ketosfinganiiniksi (Ksa) K-vitamiinin ollessa koentsyymi. Tästä tulee sitten ceramideja jne. ja sfingomyeliiniä.

ESIM.
Palmitiinista käsin lähtee toisia entsyymisetteja ja ne muodostaa pitkiä rasvahappoja ja vahoja, sekä kehon fosfolipidejä. jokin entsyymisetti muodostaa niinkin pitkiä rasvahappoja että ne katsotaan vahoiksi. .

ESIM.
Palmitiinihappo toimii negatiivisen feedbackin säätelymolekyylina vaikuttamalla hillitsevästi asetyyli CoA karboksylaasientsyymiin (ACC), joka voi muuttaa asetyyli ACP- molekyylin malonyyli ACP-molekyyyliksi , mikä kasvattaa hiiliketjua( rasvahapposynteesi) kohti uusien palmitiinihappojen muodestusta. Täten se säätelee omaa pitoisuuttaan ja estää, että sitä laatua ei kehity liikaa. (ACP on Acyl Carrier Protein).

ESIM
Palmitiinihappo toimii substraattina karnitiinisysteemissä (CPT I ja CPTII) saatettaessa rasvahappoja mitokondrion energialaitokseen.
CPTI, carnitine-palmitoyl transferase I;
CACT, carnitine:acylcarnitine translocase;
CPTII, carnitine-palmitoyl transferase II;
CAT, carnitine-acetyl transferase; CoA, coenzyme A.

KARNITIINI on beeta-hydroksi-gamma-trimetyyliammonium-voihappo, joka stimuloi pitkäketjuisten rasvahappojen oksidaatiota mitokondriossa. Sitä on laajalti kehossa, mutta erityisesti lihaksessa. Pitkäketjuisten rasvahappojen aktivoituminen acylCoA-muotoon tapahtuu mikrosomeissa ja mitokondrion ulkokuolella. Aktivoituminen lyhytkejuisissa rasvahapoissa (SCFA) näyttää tapahtuvan mitokondrion sisäpuolella. Pitkäketjuiset Acyl-CoA molekyylit eivät pääse edes mitokondrian sisälle, ellei karnitiinia ole läsnä ja karnitiini sinänsä itse ei mene kalvon läpi vaan kiertää Acyl-karnitiinimuodon ja karnitiinin vapaan muodon välistä sykliä tässä tehtävässään. Acyl CoA menee läpi mitokondrioon ja sitä voidaan sitten hyödyntää beetaoksidaatiosysteemin entsyymeillä. ( Esim. Palmitiinista tulee kahdeksan 2 hiilen pätkää Acetyl CoA molekyyliä energian tuottoon.)

Lisäksi on olemassa karnitiini-acetyl acyltransferaasi entsyymi, joka katalysoi lyhytketjuisen acylryhmän siirtoa CoA:n ja karnitiinin välillä.

C16 koko pitäisi olla sellainen, mikä menee hyvin soluenergiaksikin, vaikka sillä on paljon prioriteetteja.

SIVUMENNEN SANOEN: Acetyl CoA on , molekyyli jota tulee sekä hiilihydraateista että rasvoista käsin. Hiilihydraateista palorypälehappotietä tulee AcetylCoA joka sitruunahapposyklissä kondensoituu mitokondrian sisällä siellä olevan oksaalietikkahapon (OA) kanssa sitruunahapoksi. Tämä pääsee poiskin mitokondriasta ja voi taas muodostaa AcylCoA ja oksaalietikkahappoa mitokondrian ulkopuolella, joten näitä molekyylejä on intra ja extramitokondriaalisesti. Nämä AcetylCoA -aitiot voivat interkommunikoida keskenään karnitiiniasetyyli-asyylitransferaasi entsyymin ja karnitiinin kanssa reagoimisella.

Kun näitä tekijöitä on , energian saaminen mitokondrian energialaitoksesta on joustavaa ja tarpeen mukaista.

Oksaalietikkahappo ei pääse mitokondriasta läpi, mutta sitä pitää muodostua mitokondrian sisä- ja ulkopuolella, tosin eri tavalla Kun se OA molekyyli muodostuu sisäpuolella lähinnä nyt palorypälehaposta, biotiinilla ja ATP:lla, siihen voi kondensoitua joko hiilihydraattiperäinen AcetylCoA tai betaoksidaatioperäinen Acetyl CoA mitokondrian sisällä.
Tässä lienee vaihteen mahdollisuuksia ja näyttäisi tuottavan eniten energiaa sellainen vaihde, jossa OA molekyyliä tuottuu hyvin hiilihydraatista ja AcetylCoA tuottuu betaoksidaatiosta esim 1:1 (?). Tämä on aika hyvän hengityksen ja energian saannin tilannetta, jossa muodostuu myös hyvin metabolista vettä ja hiiliketjuja poistuu sitruunahapposyklistä esim luunmuodostukseen( glutamaattisykliin, keskushermostofunktioon, kognitioon) ja verenmuodostukseen ( hemirenkaan tekemiseen).

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16301737?ordinalpos=1&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_DiscoveryPanel.Pubmed_Discovery_RA&linkpos=1&log$=relatedarticles&logdbfrom=pubmed

ESIM.
Rasva-aine joka toimii kontrollanttina: Palmityylihappoa käytetään myös posttranslationaalisessa peptidin muokkauksessa solun sisäisen proteiinin kuljetuksessa ja kohdistamisessa solukalvoon.Palmitiinihappo kiinnittyy tioesterisidoksella cysteiiniaminohappoon, siis tapahtuu S-palmitylaatio.
S-Palmitylointi taitaa olla hienosäätösysteemi proteiinirakentessa, kehon solun jokin kontrollantti ja, peptidin kohdentaja. Näyttää oelvan uusi asia, joten otan sitaatin.

Greaves J, Prescott GR, Gorleku OA, Chamberlain LH. The fat controller: roles of palmitoylation in intracellular protein trafficking and targeting to membrane microdomains (Review). Mol Membr Biol. 2008 Dec 29:1-13. The attachment of palmitic acid to the amino acid cysteine via thioester linkage (S-palmitoylation) is a common post-translational modification of eukaryotic proteins. In this review, we discuss the role of palmitoylation as a versatile protein sorting signal, regulating protein trafficking between distinct intracellular compartments and the micro-loc

ESIM.
Ravinto voi sisältää valmista kovaa rasvaa, ja joukossa palmitaattia , paljon. Luulisi että tämä vaikuttaa endogeenisen palmitiinin tuotantoon jotakin. Endogeenista palmitiinin tuotantoa tarvitaanilmeisesti proteiinien täsmennykseen ym.

02/01/2009 18:00

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar