C16: 0 , PALMITIINIHAPPO, Hexadecanoic Acid Palmitic Acid (Palmitinic acid) 
Tärkeä   aitiorasvahappo ja energialähde.
Palmitiinihappo on tyydytetty, pitkäketjuinen rasvahappo, joka kuuluu koviin rasvoihin.  Palmitiinihappo on lopputuote  siitä extramitokondriaalisesta rasvahapposynteesistä, mikä tietyllä  aika vaativaisella  entsyymisetillä lähtee  kahden hiilen aktivoiduIsta yksiköistä AcetyyliCoA  C2:0.
(2+2+2+2+2+2+2+2 = 16 hiiliatomin ketju).
Tätä palmitiinihappoa on oman entsyymisettinsä  lopputuotteena rasvahapposynteesistä monien kudosten liukoisessa fraktiossa kuten munuaisissa, aivoissa, keuhkoissa, rintarauhasessa,  rasvakudoksessa.  Tämä palmitiinihapposynteesi vaatii kofaktoreita  NADPH, Mn++, ATP, bikarbonaaatti. Biotiinia tarvitaan acetyyliCoA karboksylaasin(ACC) funktioon jotta saadaan vapaata  CO2 bikarbonaattilähteeksi. Rasvahapon syntetaasientsyymi on multientsyymikompleksi ja siihen liittyy ACP.
http://www.cellml.org/examples/images/metabolic_models/fatty_acid_synthesis.gif
Kuva apicoplastista: http://www.genome.ad.jp/dbget-bin/www_bget?compound+C00074
Näin  palmitiinihappo  muodostaa oman aitionsa kehossa, ja tästä aitiosta keho sitten voi valita sitä eri entsyymisettien avulla eri teihin.Sitä hydrolysoituu vapaaksi, mutta ennen kuin se voi olla hyödyksi eri reiteissä, sen tulee aktivoitua  CoA-muotoon.
ESIM: Yksi tie on sekin, että kehon saturaasi ja elongaasi entsyymit tekevät siihen tyydyttämätöntä sidosta ja pidentävät sitä.
C16:1 on nimeltään palmitoleiinihappo.
C18:1 on oleiinihappo, öljyhappo.  essentiellejä happoja muistuttavia alkutuoteita. keho kyllä pystyy jatkamaan  ketjun pidentämistä kuten C20:1, C22: 1 jne.
Tähän sitten päätyykin kehon kyky tehdä  sellaisia rakenteita, joista  voisi taas päästä alkuun  puolustukselliset eikosanoidit. Palmitiinihappolinja ”pielii”eikosanoidilinjan.
(Puolustuksellisten eikosanoidien rakentamiseen keho vaatii valmiita kasvisöljyjä, joilla on jo kaksi tai useampi kaksoisidos  suhteellisen lyhyessä ketjussa kuten
C18:2 n6 joka on linolihappoa ja
C18-n3  joka on alfalinoleenihappoa. 
Niitä keho kyllä myös pystyy pidentämään ja sitten lisäämään kaksoissidoksia että muodostuu arakidonihappoa C20:4 n6 , Eikosapentaanihappoa C20:5 n3 ja C22:6 n6). 
Mutta vaikka PALMITIINIHAPPO, ei pystykään  auttamaan eikosanoidirakenteitten luomisessa (, joissa on olennaista cis-cis kohdat, joihin pystyy taas eräs toinen  entsyymisetti puremaan), niin PALMITIINIHAPPO sinänsä on hyvin tärkeä erittäin monessa  solufunktiossa, ja funktionaalisessa molekyylissä, ja sitä otetaan moneen tehtävään.
ESIM:
Palmitiinihappo valitaan keuhkolesitiinissä surfaktantin rasvahapoksi ja keuhkoissa tavataan tyypillistä kahden palmitiinihapon  sisältämää lesitiiniä, fosfolipidiä. Maidossa on tällaista , samoin maitorasvoissa on palmitiinihappoa. Maitorasvat ovat  keuhkoille edullisia rasvoja.
ESIM
Palmitiinihappo aktivoituna kondensoituu myeliinin alkusynteeissä aktivoidun seriinin kanrsa. ketosfinganiiniksi (Ksa) K-vitamiinin ollessa koentsyymi. Tästä tulee sitten ceramideja jne. ja sfingomyeliiniä.
ESIM.
Palmitiinista käsin lähtee toisia entsyymisetteja ja ne  muodostaa pitkiä rasvahappoja ja vahoja, sekä kehon fosfolipidejä. jokin  entsyymisetti  muodostaa niinkin  pitkiä rasvahappoja että ne katsotaan  vahoiksi. .
ESIM.
Palmitiinihappo toimii negatiivisen feedbackin säätelymolekyylina vaikuttamalla hillitsevästi  asetyyli CoA karboksylaasientsyymiin (ACC), joka  voi muuttaa asetyyli ACP- molekyylin malonyyli ACP-molekyyyliksi , mikä kasvattaa hiiliketjua( rasvahapposynteesi)   kohti uusien palmitiinihappojen muodestusta. Täten se säätelee omaa pitoisuuttaan ja estää, että sitä laatua ei kehity liikaa.  (ACP on Acyl Carrier Protein).
ESIM
Palmitiinihappo toimii substraattina  karnitiinisysteemissä (CPT I ja CPTII)  saatettaessa rasvahappoja mitokondrion energialaitokseen.
CPTI, carnitine-palmitoyl transferase I;
CACT, carnitine:acylcarnitine translocase;
CPTII, carnitine-palmitoyl transferase II; 
CAT, carnitine-acetyl transferase; CoA, coenzyme A.
KARNITIINI on beeta-hydroksi-gamma-trimetyyliammonium-voihappo, joka stimuloi pitkäketjuisten rasvahappojen oksidaatiota mitokondriossa.  Sitä on laajalti kehossa, mutta erityisesti lihaksessa. Pitkäketjuisten rasvahappojen aktivoituminen acylCoA-muotoon tapahtuu mikrosomeissa ja mitokondrion ulkokuolella. Aktivoituminen lyhytkejuisissa rasvahapoissa (SCFA)  näyttää tapahtuvan mitokondrion sisäpuolella. Pitkäketjuiset Acyl-CoA molekyylit eivät pääse edes mitokondrian sisälle, ellei karnitiinia ole läsnä ja  karnitiini sinänsä itse ei mene kalvon läpi  vaan kiertää  Acyl-karnitiinimuodon ja karnitiinin vapaan muodon välistä sykliä tässä tehtävässään.  Acyl CoA menee läpi mitokondrioon ja sitä voidaan sitten hyödyntää beetaoksidaatiosysteemin entsyymeillä. ( Esim. Palmitiinista tulee kahdeksan 2 hiilen pätkää Acetyl CoA molekyyliä energian tuottoon.)
Lisäksi on olemassa karnitiini-acetyl acyltransferaasi entsyymi,  joka katalysoi  lyhytketjuisen acylryhmän  siirtoa CoA:n ja karnitiinin välillä.
C16 koko pitäisi olla sellainen, mikä menee hyvin soluenergiaksikin, vaikka sillä on paljon prioriteetteja. 
SIVUMENNEN SANOEN: Acetyl CoA on , molekyyli jota tulee sekä  hiilihydraateista että  rasvoista käsin. Hiilihydraateista palorypälehappotietä tulee AcetylCoA joka  sitruunahapposyklissä kondensoituu mitokondrian sisällä  siellä olevan oksaalietikkahapon (OA)  kanssa sitruunahapoksi. Tämä pääsee poiskin mitokondriasta ja voi taas muodostaa AcylCoA ja oksaalietikkahappoa mitokondrian ulkopuolella, joten näitä molekyylejä on intra ja extramitokondriaalisesti.  Nämä AcetylCoA -aitiot voivat interkommunikoida keskenään karnitiiniasetyyli-asyylitransferaasi entsyymin  ja karnitiinin kanssa reagoimisella.
Kun näitä tekijöitä on , energian saaminen mitokondrian energialaitoksesta  on joustavaa ja tarpeen mukaista.
Oksaalietikkahappo ei pääse mitokondriasta läpi, mutta sitä pitää muodostua  mitokondrian   sisä-  ja ulkopuolella, tosin eri tavalla Kun se OA molekyyli  muodostuu sisäpuolella  lähinnä nyt palorypälehaposta, biotiinilla ja ATP:lla, siihen voi kondensoitua joko  hiilihydraattiperäinen AcetylCoA tai  betaoksidaatioperäinen Acetyl CoA   mitokondrian sisällä.
Tässä lienee vaihteen mahdollisuuksia ja näyttäisi tuottavan eniten energiaa sellainen vaihde, jossa OA molekyyliä tuottuu hyvin  hiilihydraatista ja AcetylCoA  tuottuu betaoksidaatiosta esim  1:1 (?). Tämä on aika  hyvän hengityksen ja energian saannin   tilannetta, jossa muodostuu myös  hyvin metabolista vettä ja hiiliketjuja poistuu sitruunahapposyklistä esim luunmuodostukseen( glutamaattisykliin, keskushermostofunktioon, kognitioon)  ja verenmuodostukseen ( hemirenkaan tekemiseen).
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16301737?ordinalpos=1&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_DiscoveryPanel.Pubmed_Discovery_RA&linkpos=1&log$=relatedarticles&logdbfrom=pubmed
ESIM.
Rasva-aine joka toimii kontrollanttina: Palmityylihappoa käytetään myös posttranslationaalisessa peptidin muokkauksessa solun sisäisen proteiinin kuljetuksessa ja kohdistamisessa solukalvoon.Palmitiinihappo kiinnittyy  tioesterisidoksella cysteiiniaminohappoon, siis  tapahtuu S-palmitylaatio.
S-Palmitylointi taitaa olla hienosäätösysteemi proteiinirakentessa,  kehon solun  jokin kontrollantti ja, peptidin  kohdentaja. Näyttää oelvan uusi asia, joten otan sitaatin.
Greaves J, Prescott GR, Gorleku OA, Chamberlain LH. The fat controller: roles of palmitoylation in intracellular protein trafficking and targeting to membrane microdomains (Review). Mol Membr Biol. 2008 Dec 29:1-13. The attachment of palmitic acid to the amino acid cysteine via thioester linkage (S-palmitoylation) is a common post-translational modification of eukaryotic proteins. In this review, we discuss the role of palmitoylation as a versatile protein sorting signal, regulating protein trafficking between distinct intracellular compartments and the micro-loc
ESIM.
 Ravinto voi sisältää valmista kovaa rasvaa, ja joukossa palmitaattia , paljon. Luulisi että tämä vaikuttaa endogeenisen palmitiinin tuotantoon  jotakin.  Endogeenista palmitiinin tuotantoa tarvitaanilmeisesti  proteiinien täsmennykseen ym.
02/01/2009 18:00
fredag 2 januari 2009
Prenumerera på:
Kommentarer till inlägget (Atom)
 
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar