Leta i den här bloggen

fredag 26 augusti 2016

(3) NNR 2012 Rasvahappojen fysiologiasta ja metaboliasta

LÄHDE: NNR 2012,
Sivut 217-238. 
Nord 2014002
 ISBN 978-92-893-2670-4
  • Johdanto, Introduction sivu 217 Kts. aiempaa käännöstä.
  • Ravintolähteet ja saanti, Dietary sources and intake , 217-219
  • Fysiologia ja aineenvaihdunta, Physiology and metabolism , 219-222
( Muita aiheita Essentiellit arasvahapot, EFA, Essential fatty acids, 222
Essentiellien rasvahappojen fysiologia ja aineenvaihdunta, EFA physiology and metabolism, 222-3
Essebntiellien rasvahappojenpuute, EFA deficiency EFAD , 223-5
Kolesteroli, Cholesterol, 225-6
Ravinnon rasva, rasvahapot ja terveys, Dietary fat, fatty acids, and health, 226-227
Glukoositoleranssi ja insuliiniherkkyys, Glucose tolerance and insulin sensitivity, 228-9
Verenpaine, Blood pressure , 229-210
Kehonpaino, Body weight, 230
Sydän- ja verisuonistotaudit, CVD, 230-232
2-tyypin diabetes, T2DM, 232-3
Syöpä, cancer, 233-4
Raskaus ja imetys, Pregnancy and lactation, 234-5.)

Fysiologia ja aineenvaihdunta, Physiology and metabolism , s. 219-222

 DIEETIN TRIGLYSERIDEISTÄ 

Useimmat luonnossa esiintyvät rasvat ovat  triglyseridiseoksia (TG), Niissä on runkona yksi glyserolimolekyyli (kolmen arvoinen alkoholi), jonka -OH ryhmiin esteröityneenä on kolme rasvahappoa, pääasiassa pitkäketjuisia ( long chain fatty acids, LCFA), 16-18 hiiliatomia sisältäviä. Triglyseridien (TG) painosta on noin 95% esteröityneitä rasvahappoja ja dieetissä esteröitymättömät rasvahapot ovat epätavallisiakin.
  • Most of the naturally existing fats are mixtures of triglycerides composed of one molecule of glycerol esterified with three fatty acids molecules, mainly fatty acids with 16-18 carbon atoms. Fatty acids account for about 95% of the triglycerides by weight, and non-esterified fatty acids are uncommon in the diet.
Rasvahappojen vaikutus riippuu monesta eri seikasta: hiiliketjun pituudesta, saturaatioasteesta, kaksoissidosten (=) lukumäärästä, sijainnista ja rakentumisen luonteesta rasvahapon hiiliketjussa (cis- asema, trans- asema, cis-cis, cis-trans etc) ; myös jossain määrin siitä, mihin kolmesta triglyseridin hiiliatomista rasvahappo liittyy (n1, n2, n3).

Tyydyttämätön rasvahappo luonnehditaan kaksoissidostten määrän mukaan
Kertatyydyttämätön rasvahappo (monounsaturated fatty acid, MUFA) omaa vain yhden kaksoissidoksen.
 Monityydyttämätön rasvahappo ( polyunsaturated fatty acid, PUFA) omaa 2 - 6 tyydyttämätöntä kaksoissidosta.
 On kaksi tapaa miten merkataan kaksoissidosten paikka rasvahapon hiilirungossa. Rasvahapon carboxyylipääty omaa -COOH ryhmän. Tästä C-päädystä ( carboxy-terminal end) merkataan kaksoissidoosten kohdat delta-merkinnällä (Δ). Mutta jos aloitetaan toisesta (-CH3)  päädystä eli metyylipäädystä, käytetään omega tai n- merkintää.
  • The effects of fatty acids depend on the length of the carbon chain, the degree of saturation, the number, position and structure of the double bonds, and, to some extent, on their position in the triglyceride molecule. The unsaturated fatty acids are characterized by the number of double bonds in the molecule.
     MUFA have only one double bond whereas PUFA have 2 to 6 double bonds. The position of the double bonds are calculated either from the carboxy-terminal end of the carbon chain (D, delta) or the methyl end ( omega or n-)
Ihmiskeho pystyy syntetisoimaan asetaatista eli  etikkahaposta (C2:0) alkaen tyydytettyjä rasvahappoja (saturated fatty acids, SFA) ja kertatyydyttämättömiä rasvahappoja ( monounsaturated fatty acids, MUFA) ja niissä on n-7 ja n-9 sarjojen MUFA rasvahappoja joukossa. Mutta keho ei pysty syntetisoimaan n-3 ja n-6 sarjojen PUFA- rasvahappoja. Sen takia ihmiskunnan tarvitsee saada ravinnossa n-3 ja n-6- sarjojen PUFA- rasvahappoja. 
 Linolihappo (Linoleic acid, LA), on n-6- sarjasta. Alfa-linoleenihappo ( ALA tai LNA, alfa-linolenic acid) on n-3 sarjasta. Linolihappo ja linoleenihappo metaboloituvat kehon entsyymeillä. Ne desaturoituvat (muuttuvat tyydyttämättömimmiksi (desaturaasientsyymeillä ) ja pidentyvät (elongaasientsyymeillä) omassa sarjassaan, mutta samoilla entsyymeillä.
  • The human body is capable of synthesising SFA and MUFA - including n-7 and n-9 series MUFA- from acetate, but n-3 and n-6 series PUFA are required from the diet. Linoleic acid ( n-6, LA) and alfa-linolenic acid (n-3, ALA) are metabolised( desaturated and elongated) further in the body by the same enzyms. Naturally occurring unsaturated fatty acids in plants and wild fish are mainly cis-fatty acids.
( NNR 2012 -kirja esittää hyvän kuvan näistä sarjoista ja fysiologisista aineenvaihduntareiteistä.Karttaa löytyy internetistäkin).
Mutta Wikipedista saa kyllä hyvää käsitystä  näitten SFA, MUFA ja PUFA happojen eroista.  
Esim. miten etikkahaposta  " kasvaa" tyydytettyjen rasvahappojen linjaa:
SFA tietä tyydytettyjä rasvahappoja:( C2:0 etikkahappo (Acetic acid) lähtöaineena.
C3:0 propionihappo (Propionic acid)
C4:0 voihappo (Butyric acid),
C6:0 kapronihappo (Caproic acid))
C8:0 kapryylihappo (Caprylic, Octanoic acid),
C10:0 kapriinihappo ( Capric, Decanoic acid),
C12:0 lauriinihappo, (Lauric acid),
C14:0, myristiinihappo, (Myristic acid),
C16:0 palmitiinihappo (Palmitic acid),
C18:0 steariinihappo (Stearic acid),
C20:0 Eikosaanihappo, Arakidiinihappo, (Arachidic acid).
C22:0 Dokosaanihappo , beheenihappo ( Behenic acid)
C24:0 Lignoseriinihappo ( lignoceric acid)
C26:0 Seroottihappo Cerotic acid

(Lähde maintisee myös muutamia, joihinkeho voi asettaa yhden kaksoissidoksen ja tehdä siten MUFA- rasvahappoja, joista osa on cis- ja osa- trans-rasvahappoja (TFA, Trans fatty acids) . Esimerkiksi  
cis  delta9  C14:1( n-5) Myristiiniöljy happo ( Myristoleic acid )
cis delta9 C16:1 (n-7) palmitiiniöljyihappo, (Palmitoleic acid)
cis delta9 C18:1 (n-9)  öljyhappo  (Oleic acid) 
trans delta9 C18:1 (n-9) elaidiinihappo ( Elaidic acid) 
trans delta 11 C18:1 (n-7)  vakseenihappo ( Vaccenic acid) 

DIEETIN FOSFOLIPIDEISTÄ ja KOLESTEROLISTA 

Triglyseridien lisäksi ravintorasvaan sisältyy fosfolipidejä ja kolesterolia. Kaikkein tavallisin ravinnon fosfolipidi on lesitiini eli fosfatidyylikoliini (PC) ja kolesteroli, joita on  eläinperäisessä ravinnossa.  Ihmiskeho pystyy syntetisoimaan sekä fosfolipidejä että kolesterolia. Kasveissakin on  pieniä määriä omia kasvisterolejaan, pääasiassa sitosterolia ja kampesterolia ja niitä vastaavia tyydytettyjä  steroleja sitostanolia ja kampestanolia, jotka imeytyvät huonosti  suolesta ja  vuorovaikutavat kolesterolin imeytymiseen. 
  • In addition to triglycerides, dietary fats include phospholipids and cholesterol. The most common dietary phospholipid is phosphatidyklcholine (lecithin), and cholesterol is found in foods of animal origin. Both phospholipids and cholesterol can be synthesised in the human body. Plants contain small amounts of plant sterols, mainly sitosterol and campesterol  an the corresponding saturated sterols sitostanol and campesterol tha t are poorly absorbed from the intestina and interfere with the absorption of cholesterol. 

TRANSRASVAHAPOISTA (TFA)

Trans-rasvahappoja (TFA) muodostuu kasvis- ja kalaöljyjen osittaisessa hydrogenaatiossa (kovettamisessa) ja deodorisaatiossa ( hajua poistavissa prosesseissa) ( teolliset transrasvahapot). Muta niitä muodsotuu myös luonnollisessa biohydrogenaatiossa märehtijöiden nautakarjan, lampaiden ja vuohien suolistossa (rumen) (märehtijäperäiset transrasvahapot) ja niitä on sen takia maidossa ja lihassa. Yleisesti on enemmän kuin kymmenen trans- 18:1 isomeeria havaittavissa märehtijäperäisessä ja osittain hydrogenoiduissa rasvoissa (EFSA 2010) karjan, lampaiden ja vuohien maidon ja lihan rasvat sisältävät tyypillisesti 3%- 6% transrasvahappoja kokonaisrasvahappomäärästä. Totaali trans-18:1 isomeerien määrästä on delta11 trans- vakseenihappoa (18:1t n-7) 30%- 50%. Myös possun ja siipikarjan rasvassa saattaisi olla trans-rasvahappoja riippuen niiden saamasta rehusta, mutta määrät ovat vähäisempiä verrattuna märehtijäperäisiin TFA-määriin.
Teollisesti osittain kovetetut ksavisöljyt sisältävät vaihtelevia määriä 18:1 trans-isomeerejä: trans delta9 trans- elaidiinihappoa ( 18:1t n-9) on 20- 30 % ja delta11 trans- vakseenihappoa (18:t1 n-7) on 10%- 20% kaikista trans 18:1 isomeereistä
Märehtijäperäiset TFA-profiilit ja kasvisöljyistä hydrogenaatiossa muodostuneet TFA-profiilit osoittavat kattavan toisiansa melkoisesti monien TFA- isomeerien osalta, mutya niitä esiintyy eril suhteissa.
  • TFA are chemically formed by partial hydrogenation and deodorization of vegetable and fish oils (industrial TFA). They also formed by natural biohydrogenation of fatty acids in the rumen of cattle, sheep, and goats(ruminant TFA) and therefore, are present in milk and meat. Generally there are more than 10 different trans-18:1 isomers present in ruminant and partially hydrogeneted fats (EFSA 2010). The fat of the milk and meat from cattle, sheep, and goats typically contains 3%- 6% TFA(as the per sent weight of total fatty acids) of which delta 11-trans vaccenix acid( 18:1t n-7) comprises 30%- 50% of the total trans 18:1 isomers. There could also be TFA in pork and poultry fat, depending on the feed, but in lower amounts than in ruminant fat.
  • Industrially, partially hydrogenated vegetable oils contain varying ampunts of trans isomers with elaidic acid ( 18:1t n-9) accounting for 20%- 30% and trans vaccenic acid accounting for 10%- 20% of total trans 18:1 isomers. The TFA profiles of ruminat fat and hydrogenated vegetable oil show considerable overlap for many TFA isomers, but they are present in different proportions.
On havaittu, että runsas transrasvahappojen (TFA) saanti liittyy lisääntyneeseen sepelvaltimotaudin, äkkikuoleman ja 2-tyypin diabeteksen riskiin ja systeemisen tulehduksen veressä kiertävien merkitsijöiden kohoamiseen. Osittain hydrogenoiduissa öljyissä olevien transrasvahappojen on havaittu liittyneen lisääntyneeseen sepelvaltimotaudin riskiin ja TFA näyttää olevan SFA: ta vahvempi vaikuttaja sepelvaltimotaudin kehittymisessä. FAO suosittelee väestölle sellaista keskimääräistä märehtijäperäisten ja teollisten transrasvahappojen (TFA) saantia, joka pysyttelee alle 1 E% määrissä.

Eräs erikoisen tärkeä TFA- ryhmä ovat konjugoidut linolihapot , joita märehtijöitten bakteerit muodostavat ja elimistössä tapahtuva MUFA- happojen desaturointi tuottaa. Maitorasvassa on hallitsevana isomeerinä cis-9 trans-11 CLA ja se on osoitautunut olevan antikarsinogeeninen ominaisuuksisltaan eläinkokeissa. Kemiallisesti on tuotettu CLA-isomeeriseosta , joka vähentää koe-eläimillä kehon rasvamassaa ja lisää kehon rasvattoman osuuden painoa. Ihmisillä teho on vähäisempää. Rasvakudoksiin on näyttänyt olevan vaikutusta trans-10 cis-12 CLA-isomeerillä, jota on tuotettu teollisesti; sitä on myös hyvin häisiä määriä maitorasvatuotteissakin. Samaisen isomeerin on havaittu lisäävän insuliiniresistenssiä ja C-reaktiivisen proteiinin tasoja ihmisillä.
  • Hight intake of TFA has been associated with increased risk of coronary heart disease (CHD), sudden death, type 2 diabetes mellitus (T2DM), and increased circulationg markers of systemic inflammation. The TFA found in aprtially hydrogenated oils has been associated with increased risk of CHD and appears to be nore potent than SFA in the development of CHD. FAO recommends a mean population intake of less than 1 E% from both ruminant and industrially derived TFA.
  • One particularly important group of TFA are the conjugated linoleic acids (CLAs) that are formed by bacteria in the rumen and by desaturation of trans MUFA in the organism. The cis-9, trans-11 CLA that is the predominant isomer in milk fat has exhibited anti-carcinogenic properties in eperimental animal studies. A chemically produced mixture of CLA isomers reduces fat mass and increases lean body mass in experimental animals. In humans, the effect has been less prominent. The trans-10 cis-12 CLA-isomer, which is industrially produced but also present in very low amounts in dairy fat, seems to be responsible for adipose tissue affects. The same isomer has been found to increase insulin resistance and C-reactive protein levels in humans.


TRIGLYSERIDIEN HAJOAMINEN ja kulkeutuminen jatkossa

Suolistossa TG ( triglyseridit) hajovat , hydrolysoituvat lipaasientsyymeillä monoglyserideiksi (MG) ja rasvahapoiksi (FA), jotka yhdessä sappisuolojen, lysofosfolipidien (LPL) ja esteröitymättömän kolesterolin kanssa muodostavat sekamisellejä joista sulatettavat ravintorasvat imeytyvät ohutuolessa.
Rasvat eivät ole vesiliukoisia ja niitä kulkee veressä lipoproteiinihiukkasissa. Lipoproteiinien ydin muodostuu triglyserideistä ja esteröityneistä kolesteroleista. Lipoproteiinihiukkasen pinta koostuu vapaasta kolesterolista, fosfolipideistä ja proteiineista.
Lipoproteiinit jaetaan tavallisesti neljään luokkaan tiheyden mukaan (density).
Kylomikronit (CM)
VLDL ( Very low density lipoprotein):
LDL ( Low density lipoprotein)
HDL ( High density lipoprotein)
http://www.sigmaaldrich.com/life-science/metabolomics/enzyme-explorer/learning-center/plasma-blood-protein/lipoprotein-function.html



  • Triglycerids (TG) are hydrolysed by lipases in the gut to mono-glycerides (MG) and fatty acids , which together with bile salts, lysophospholipids (LPL), and unesterified cholesterol form mixed micelles from which the digested lipids are absorbed in the small intestine. Fats are not soluble in water and are transported in the blood as lipoprotein particles. The core of the lipoprotein particles is formed by triglycerides and esterified cholesterol. The surface of the particles is composed of free cholesterol, phospholipids, and proteins. The lipoproteins are commonly divided into four classes according to density. Chylomicrons, VLDL ( very low density lipoprotein), LDL (low-density lipoprotein), and HDL ( high -density lipoprotein.

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar